Ero sivun ”Salahmin ruukki” versioiden välillä

Järvien pohjasta nostettu malmi sulatettiin harkkoraudaksi [[Harkkohytti|harkkohyteissä]] joita sijaitsi Ostokoskella sekä Saarikoskelle ja Nissilän Myllykoskella. Vuonna 1859 valmistui kankirautapaja jossa harkkorauta taottiin vesivoimalla toimivilla moukareilla kankiraudaksi. Kankiraudasta tehtiin sitten rekirautoja, ankkureita ja [[kettinki]]ä. Vuonna 1837 uudistetussa manufaktuuripajassa taas valmistettiin kirveitä, lapioita, nauloja, hevosenkenkiä ym. taoksia. Valmiit tuotteet kuljetettiin hevoskyydillä joko lähikaupunkeihin tai sitten Raaheen jossa sijaitsi ''Salahmin raudan kauppa''. Ruukin alueelle rakennettiin asuntoja työntekijöille ja siellä alettiin harjoittaa myös maanviljelyä ja karjataloutta koska lähiseudulta ei saatu riittävästi elintarvikkeita ruukin työväelle. 1850-luvun alussa valmistui ruukinpatruuna Franzénin perheen asunnoksi osin kaksikerroksinen, uusklassinen ruukin päärakennus kosken rannalle. Päärakennusta ympäröi laaja puisto jossa oli muun muassa huvimajoja.

 

 

Salahmin ruukin liikenneyhteydet paranivat kun [[Saimaan kanava]] valmistui [[1856]]. Fredrik Sovelius rakennutti 1858 38 [[lästi]]n [[kaljaasi]] ''Salahmin'' joka aloitti liikenteen [[Maaninka|Maaningasta]] [[Kuopio]]n kautta Saimaan kanavalle ja edelleen joko [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] tai Suomen rannikkokaupunkeihin ja vielä edemmäs [[Tallinna]]an, [[Lyypekki]]in ja [[Kööpenhamina]]an. Kaljaasi haaksirikkoutui 1865 [[Ruotsi]]n rannikolla.