Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti korvasi mallineen: Tynkä/Typografia
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: be-x-old:Маюскул
Rivi 23: Rivi 23:
[[als:Majuskel]]
[[als:Majuskel]]
[[be:Маюскул]]
[[be:Маюскул]]
[[be-x-old:Маюскул]]
[[bar:Majuskel]]
[[bar:Majuskel]]
[[ca:Majúscula]]
[[ca:Majúscula]]

Versio 17. marraskuuta 2010 kello 01.51

Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.[1] [2]

Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.

Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa

  • virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
  • kirjainlyhenteissä (HTML)
  • opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
  • kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
  • korostuskeinona
    • netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.

Yksinomaan versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-20% hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]


Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.
  3. Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.