Ero sivun ”Aatehistoria” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lisään linkin hiukan arveluttavalle sivulle |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Aatehistoria''' |
'''Aatehistoria''' on [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] [[sivistys|sivistyksen]] [[historia]]a: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esim. historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa. |
||
Aatehistoria eroaa [[filosofian historia]]sta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että meidän tulee tutkia ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä ymmärtääksemme heidän ajatteluaan. |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Länsimaiden aatehistoria == |
== Länsimaiden aatehistoria == |
||
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt: |
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko [[keskiaika|keskiajasta]] tai vasta [[uusi aika|uuden ajan]] alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt: |
||
* [[Valistus]]aika - ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, [[demokratia]] |
* [[Valistus]]aika - ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, [[demokratia]] |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
* [[Strukturalismi]] - [[Claude Lévi-Strauss]] |
* [[Strukturalismi]] - [[Claude Lévi-Strauss]] |
||
* [[Poststrukturalismi]] - [[Michel Foucault]] |
* [[Poststrukturalismi]] - [[Michel Foucault]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Rivi 22: | Rivi 26: | ||
* [[Länsimaisen filosofian historia]] |
* [[Länsimaisen filosofian historia]] |
||
* [[Tieteen ja tekniikan historia]] |
* [[Tieteen ja tekniikan historia]] |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 24. maaliskuuta 2006 kello 10.20
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esim. historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.
Aatehistoria eroaa filosofian historiasta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että meidän tulee tutkia ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä ymmärtääksemme heidän ajatteluaan.
Länsimaiden aatehistoria
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt:
- Valistusaika - ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
- Royal Society - tiedon vaihto oppineiden kesken
- Ensyklopedistit - tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
- Romantiikka - yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen
- Jälkiromantiikka - reaktiona naturalismiin, täydennetään ulkopuolellta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
- Modernismi - hylkäsi kristillisen akatemisen perinteen. Sigmund Freud, Carl Jung
- Eksistentialismi - länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin. Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Albert Camus
- Postmodernismi- metakerronta, modernismin hylkäys
- Strukturalismi - Claude Lévi-Strauss
- Poststrukturalismi - Michel Foucault
Aatehistoria oppiaineena
Suomen yliopistoissa yhdistetään yleensä aate- ja oppihistoria. Ainetta opetetaan ainakin Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Kevin O’Donnell: Aatehistoria.WSOY 2004.
- Virpi Mäkinen, Keskiajan aatehistoria – Näkökulmia tieteen, talouden ja yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100–1300-luvuilla. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003.
- Juha Manninen: Oulun yliopiston professorin essee "Mihin aatehistoriaa tarvitaan"