Ero sivun ”Hanka-antilooppi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: Luokka:Sorkkaeläimet (tälle yhdelle artikkelille ei kannata tehdä omaa luokkaa)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24: Rivi 24:


Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole [[antilooppi|antilooppeja]], vaan niiden lähin sukulainen on [[kirahvi]].
Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole [[antilooppi|antilooppeja]], vaan niiden lähin sukulainen on [[kirahvi]].

==Uhanalaisuus==


Nykyään hanka-antilooppia pidetään elävänä fossiilina. Menneinä aikoina, eli ennen valkoihoisten saapumista [[Amerikka]]an nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-[[Kanada]]sta Keski-[[Meksiko]]on. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti, ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää [[Saskatchewan]]in eteläosan ja [[Alberta]]n Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen ([[Great Plains]]) ja etelään Meksikon [[Hidalgo]]on, [[Kalifornian niemimaa]]lle ja Länsi-[[Sonora]]an.
Nykyään hanka-antilooppia pidetään elävänä fossiilina. Menneinä aikoina, eli ennen valkoihoisten saapumista [[Amerikka]]an nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-[[Kanada]]sta Keski-[[Meksiko]]on. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti, ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää [[Saskatchewan]]in eteläosan ja [[Alberta]]n Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen ([[Great Plains]]) ja etelään Meksikon [[Hidalgo]]on, [[Kalifornian niemimaa]]lle ja Länsi-[[Sonora]]an.
Rivi 30: Rivi 32:
Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat ''A. americana peninsularis'' Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä ''A. americana sonoriensis'' Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa. Molemmat alalajit ovat IUCN:n Punaisessa Kirjassa.
Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat ''A. americana peninsularis'' Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä ''A. americana sonoriensis'' Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa. Molemmat alalajit ovat IUCN:n Punaisessa Kirjassa.


== Anatomia ==
Hanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin [[antilooppi]]a, joskin sillä on aivan erilaiset aivot. Sarvissa on litteä ydinosa ja vaihtuva sarveistuppi. Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen 4 kuukautta. Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat. Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.
Hanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin [[antilooppi]]a, joskin sillä on aivan erilaiset aivot.
Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.

Sekä naaras- että uroshanka-antiloopeilla on sarvet. Uroksilla se kasvavat korvien yli ja ovat noin 40 cm pituiset. Sarvissa on litteä ydinosa ja vuosittain kiima-ajan jälkeen vaihtuva sarveistuppi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H)| Kappale = | Sivu = 48| Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 951-35-5128-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen 4 kuukautta.

Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 14. marraskuuta 2010 kello 19.57

Hanka-antilooppi
Kaksi hanka-antilooppinaarasta Fort Keoghissa
Kaksi hanka-antilooppinaarasta Fort Keoghissa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen[1] [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hanka-antiloopit
Antilocapridae
Suku: Antilocapra
Laji: americana
Kaksiosainen nimi

Antilocapra americana
(Ord, 1815)

Katso myös

  Hanka-antilooppi Wikispeciesissä
  Hanka-antilooppi Commonsissa

Hanka-antilooppi (Antilocapra americana) on nykyään heimonsa ainoa edustaja. Muinoin eli Amerikassa useita lajeja, kuitenkin jo tertiäärikaudella ja sitä seuraavalla kvartäärikaudella alkoivat hanka-antilooppilajit kuolla sukupuuttoon. Niiden ei ilmeisesti ole onnistunut sopeutua ilmastonmuutoksiin tai ne eivät ole kestäneet kilpailua kehityskykyisten nautaeläinten kanssa.

Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole antilooppeja, vaan niiden lähin sukulainen on kirahvi.

Uhanalaisuus

Nykyään hanka-antilooppia pidetään elävänä fossiilina. Menneinä aikoina, eli ennen valkoihoisten saapumista Amerikkaan nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-Kanadasta Keski-Meksikoon. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti, ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää Saskatchewanin eteläosan ja Albertan Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen (Great Plains) ja etelään Meksikon Hidalgoon, Kalifornian niemimaalle ja Länsi-Sonoraan.

Hanka-antilooppikoiras

Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat A. americana peninsularis Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä A. americana sonoriensis Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa. Molemmat alalajit ovat IUCN:n Punaisessa Kirjassa.

Anatomia

Hanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin antilooppia, joskin sillä on aivan erilaiset aivot. Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.

Sekä naaras- että uroshanka-antiloopeilla on sarvet. Uroksilla se kasvavat korvien yli ja ovat noin 40 cm pituiset. Sarvissa on litteä ydinosa ja vuosittain kiima-ajan jälkeen vaihtuva sarveistuppi.[2] Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen 4 kuukautta.

Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.

Lähteet

  1. a b IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 25.3.2009. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”IUCN” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 48. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA Malline:Link FA