Ero sivun ”Aestit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
DirlBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ru:Эсты; kosmeettisia muutoksia
Rivi 1: Rivi 1:
[[kuva:Roman_Empire_125.svg|250px|thumb|oikea|[[Rooman valtakunta]] keisari [[Hadrianus|Hadrianuksen]] valtakaudella. [[Tacitus|Tacituksen]] kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen [[Kaliningrad]]in kohdalla.]]
[[Tiedosto:Roman_Empire_125.svg|250px|thumb|oikea|[[Rooman valtakunta]] keisari [[Hadrianus|Hadrianuksen]] valtakaudella. [[Tacitus|Tacituksen]] kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen [[Kaliningrad]]in kohdalla.]]
'''Aestit''' on historiallinen termi, jolla viitattiin [[Balttilaiset kielet|balttilaisiin]] heimoihin. Aestit mainitsi [[Tacitus]] ''[[Germania (kirja)|Germania]]''-teoksessaan vuonna 98 jaa.
'''Aestit''' on historiallinen termi, jolla viitattiin [[Balttilaiset kielet|balttilaisiin]] heimoihin. Aestit mainitsi [[Tacitus]] ''[[Germania (kirja)|Germania]]''-teoksessaan vuonna 98 jaa.


==Aestit lähteissä==
== Aestit lähteissä ==
Tacitus kuvasi ''Germania''-teoksessaan balttilaisia heimoja ja kutsui heitä nimellä ''Aesti, gentes Aestiorum.'' Tacituksen mukaan aestit asuivat "Suebin meren" rannalla, joka tarkoitti [[Itämeri|Itämerta]].<ref name=Kallio>{{Kirjaviite|Nimike=Liettuan historia |Tekijä=Kallio, Aulis |Sivu=21-22 |Julkaisupaikka=Tampere |Julkaisija=Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry. |Vuosi=2009 |Tunniste= ISBN 978-951-98665-3-6}}</ref>
Tacitus kuvasi ''Germania''-teoksessaan balttilaisia heimoja ja kutsui heitä nimellä ''Aesti, gentes Aestiorum.'' Tacituksen mukaan aestit asuivat "Suebin meren" rannalla, joka tarkoitti [[Itämeri|Itämerta]].<ref name=Kallio>{{Kirjaviite|Nimike=Liettuan historia |Tekijä=Kallio, Aulis |Sivu=21-22 |Julkaisupaikka=Tampere |Julkaisija=Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry. |Vuosi=2009 |Tunniste= ISBN 978-951-98665-3-6}}</ref>


Tacituksen mukaan aestit puhuivat samantapaista kieltä kuin [[keltti]]läisessä [[Britannia (provinssi)|Britannia]]ssa samaan aikaan puhuttiin, mutta väitteellä tuskin on todellisuuspohjaa. Tacituksen mukaan aestit käyttivät aseina puisia nuijia, palvoivat villisikoja ja olivat ensimmäisiä jotka keräsivät ja kävivät kauppaa [[meripihka]]lla. [[Pronssikauden meripihkakauppa|Meripihkakauppa]] on kuitenkin jo [[pronssikausi|pronssikauteen]] palautuva ilmiö ja siten paljon Tacituksen aikoja vanhempi.
Tacituksen mukaan aestit puhuivat samantapaista kieltä kuin [[keltti]]läisessä [[Britannia (provinssi)|Britanniassa]] samaan aikaan puhuttiin, mutta väitteellä tuskin on todellisuuspohjaa. Tacituksen mukaan aestit käyttivät aseina puisia nuijia, palvoivat villisikoja ja olivat ensimmäisiä jotka keräsivät ja kävivät kauppaa [[meripihka]]lla. [[Pronssikauden meripihkakauppa|Meripihkakauppa]] on kuitenkin jo [[pronssikausi|pronssikauteen]] palautuva ilmiö ja siten paljon Tacituksen aikoja vanhempi.


[[Cassiodorus]] kirjoitti vuosina 523–526 [[Ostrogootit|ostrogoottien]] kuninkaan Teoderikin nimissä kirjeen aestilaisille (''Hesti''). Historioitsija [[Jordanes]] mainitsi teoksessaan ''Goottien alkuperä ja teot'' aestilaiset. Hän viittaa goottien eepokseen, jonka mukaan ostrogoottien kuningas [[Hermanaric]] oli aikoinaan käynyt sotaretkellä aestilaisia vastaan. [[Cassiodorus|Cassiodoruksen]] maininnan mukaan aestit asuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eli [[Muinaispreussilaiset|preussilaisten]], sambialaisten ja kuurilaisten alueella.<ref name=Kallio/>
[[Cassiodorus]] kirjoitti vuosina 523–526 [[Ostrogootit|ostrogoottien]] kuninkaan Teoderikin nimissä kirjeen aestilaisille (''Hesti''). Historioitsija [[Jordanes]] mainitsi teoksessaan ''Goottien alkuperä ja teot'' aestilaiset. Hän viittaa goottien eepokseen, jonka mukaan ostrogoottien kuningas [[Hermanaric]] oli aikoinaan käynyt sotaretkellä aestilaisia vastaan. [[Cassiodorus|Cassiodoruksen]] maininnan mukaan aestit asuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eli [[Muinaispreussilaiset|preussilaisten]], sambialaisten ja kuurilaisten alueella.<ref name=Kallio/>
Rivi 13: Rivi 13:
Läntiset maantieteilijät alkoivat kutsua 800-luvulla länsibalttilaisia heimoja preussilaisiksi.<ref name=Kallio/>
Läntiset maantieteilijät alkoivat kutsua 800-luvulla länsibalttilaisia heimoja preussilaisiksi.<ref name=Kallio/>


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Rivi 28: Rivi 28:
[[lt:Aisčiai]]
[[lt:Aisčiai]]
[[pt:Aestii]]
[[pt:Aestii]]
[[ru:Эсты]]

Versio 12. marraskuuta 2010 kello 12.46

Rooman valtakunta keisari Hadrianuksen valtakaudella. Tacituksen kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen Kaliningradin kohdalla.

Aestit on historiallinen termi, jolla viitattiin balttilaisiin heimoihin. Aestit mainitsi Tacitus Germania-teoksessaan vuonna 98 jaa.

Aestit lähteissä

Tacitus kuvasi Germania-teoksessaan balttilaisia heimoja ja kutsui heitä nimellä Aesti, gentes Aestiorum. Tacituksen mukaan aestit asuivat "Suebin meren" rannalla, joka tarkoitti Itämerta.[1]

Tacituksen mukaan aestit puhuivat samantapaista kieltä kuin kelttiläisessä Britanniassa samaan aikaan puhuttiin, mutta väitteellä tuskin on todellisuuspohjaa. Tacituksen mukaan aestit käyttivät aseina puisia nuijia, palvoivat villisikoja ja olivat ensimmäisiä jotka keräsivät ja kävivät kauppaa meripihkalla. Meripihkakauppa on kuitenkin jo pronssikauteen palautuva ilmiö ja siten paljon Tacituksen aikoja vanhempi.

Cassiodorus kirjoitti vuosina 523–526 ostrogoottien kuninkaan Teoderikin nimissä kirjeen aestilaisille (Hesti). Historioitsija Jordanes mainitsi teoksessaan Goottien alkuperä ja teot aestilaiset. Hän viittaa goottien eepokseen, jonka mukaan ostrogoottien kuningas Hermanaric oli aikoinaan käynyt sotaretkellä aestilaisia vastaan. Cassiodoruksen maininnan mukaan aestit asuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eli preussilaisten, sambialaisten ja kuurilaisten alueella.[1]

Einhard mainitsee noin vuosien 830–833 paikkeilla aestilaiset (aisti) Vita Karoli Magni -teoksessaan (Kaarle Suuren elämä). Anglosaksi matkailija Wulfstan kuvasi noin vuosina 890–893 aestilaisia. Hänen mukaansa he asuivat Itämeren rannikolla Veikselin suusta itään (Eastum, Eastland). Wulfstanin mukaan aestilaisilla oli Truso-niminen kauppapaikka, joka sijaitsi meripihkatiellä, lähellä nykyistä Elblągia. Trusossa myytiin meripihkaa, orjia ja turkiksia. Hänen mukaansa aestilaisilaisilla oli useita linnoitettuja kaupunkeja, jotka kävivät keskenään sotia. Lisäksi Wulfstan kuvasi muun muassa heidän hautajaistapojaan.[1]

Läntiset maantieteilijät alkoivat kutsua 800-luvulla länsibalttilaisia heimoja preussilaisiksi.[1]

Lähteet

  1. a b c d Kallio, Aulis: Liettuan historia, s. 21-22. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry., 2009. ISBN 978-951-98665-3-6.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.