Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Meni niin kepeästi lupaavaksi, että uskallan viikon kestäneen laajennuksen jälkeen ehdottaa hyväksi. Jos kehittelyideoita yhtäkkiä löytyisi, voin kohtuuden rajassa yrittää niitä täyttää, mutta ajattelin, etten kuitenkaan veisi vertaisarviointiin tässä vaiheessa enää. Sen paikka on sitten jos joku yrittää suositelluksi. Omat rahkeeni eivät taida tämän kirkon kohdalla siihen riittää. Puukirkoista en löytänyt tietoa, kuten keskustelusivulla totean. Tiiliruukin ikä saattaa olla neljäsataa vuotta nuorempi kuin on oletettu. Mutta katsotaan nyt miten käy arvioijien käsissä. --Ulrika 8. marraskuuta 2010 kello 12.23 (EET)

Äänestys päättyy 15. marraskuuta 2010 kello 12.23 (EEST).

Kannatan

1. --Peltimikko 8. marraskuuta 2010 kello 12.39 (EET)
2. --Soppakanuuna 8. marraskuuta 2010 kello 12.49 (EET)
3. Juu. --JannE 8. marraskuuta 2010 kello 14.28 (EET)
4. Eipä mitään, voi kirkossa seistäkin. --Lakritsa 8. marraskuuta 2010 kello 15.26 (EET)
5. --Mikrou 8. marraskuuta 2010 kello 18.42 (EET)
6. --Bluto 8. marraskuuta 2010 kello 18.55 (EET)
7. --Kari-kujanpää 8. marraskuuta 2010 kello 19.50 (EET)
8. --Juuso 8. marraskuuta 2010 kello 20.48 (EET)
9. Ok D100a 9. marraskuuta 2010 kello 20.12 (EET)
10. J.K Nakkila 9. marraskuuta 2010 kello 20.14 (EET)
11. --Gwafton 9. marraskuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Keskustelu

En löytänyt tietoa istumapaikoista? --Lakritsa 8. marraskuuta 2010 kello 14.47 (EET)

Ei löydy, olen pitänyt silmällä ja varta vasten etsinytkin. Yleensä seurakunnan sivulla on tiedot tällaisista, mutta Hattulan kohdalla ei. --Ulrika 8. marraskuuta 2010 kello 15.18 (EET)

Artikkeli on hyvin kirjoitettu sekä jäsennelty, käsittelee asiaa monelta kantilta ja lähteet vaikuttavat uskottavilta. Mielestäni maininta tiiliruukista on paikallaan, sillä monen hattulalaisenkin käsityksen mukaan tiilet olisi tehty juuri siellä. Ja onhan tämä teoria mainittu käyttämässäsi lähteessäkin.

Historiallinen viitekehys kaipaa laajennusta, sillä rakennusmateriaali on ollut aikakaudelle hyvin poikkeuksellinen. Miksi näin syrjäisen kirkon materiaaliksi on mahdettu valita juuri tiili? Muutama varteenotettava teoria tästä täydentäisi artikkelia. Sen jälkeen olisin valmis kannattamaan tätä hyväksi. --Gwafton 8. marraskuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Syrjäinen se ei kai sinänsä ollut. Onkohan muita teorioita kuin että Hämeen linna oli lähellä, sitä laajennettiin samoihin aikoihin samasta materiaalista ja rakentajatkin oletettavasti samoja? Lisäilin hiukan näitä johdantoon, toivottavasti ei nyt muutu sekavammaksi. Muita teorioita ei ole tullut vastaan, mutta jos sinulla on jokin tietty teoria mielessä ja lähde sille, se olisi mielenkiintoista saada artikkeliin. --Ulrika 9. marraskuuta 2010 kello 11.02 (EET)

Nyt näyttää oikein hyvältä, artikkeli saa ääneni. En ole lukenut aihetta syvästi luotaavia kirjoja, mutta olen kuullut yhtä ja toista asiaan perehtyneiltä tahoilta.

Tässä vähän kuulopuheita, joista saattaa olla hyötyä lähteiden etsinnässä: Yksi selitys paikan valinnalle (paikallistasolla) voi olla se, että siinä on saattanut sijaita rautakautinen palvontapaikka. Kirkkoja kun oli tapana rakentaa tuohon aikaan sellaisille paikoille jotka olivat valmiiksi "pyhiä". Hämäläiset sai käännytettyä luontevammin uuteen uskoon, kun vain palvonnan kohde muuttui. Esimerkiksi 10 km päässä sijaitseva Tyrvännön kivisakasti Lepaalla on rakennettu paikalle, josta on löytynyt rautakautisia hautoja. Paikan ja rakennusmateriaalin valintaan voi olla syynä myös sopivan laatuinen saviesiintymä, ja tämä voisi olla syynä myös (Museoviraston mukaan) 1800-luvulla toimineen tiiliruukin perustamiseen? Kaikki savi ei nimittäin sovellu tiilenpolttamiseen. Olen kuullut että novgorodilaiset harjoittivat käännytystyötä Hauholla asti. Toisaalta Ruotsi oli jo vahvistanut asemansa Viipurissa asti, kun nykyistä tiilikirkkoa alettin rakentaa. Mutta taas toisaalta Pähkinäsaaren rauhan raja ei estänyt novgorodilaisiten ryöstö- ja hävitysretkiä, jotka suuntautuivat myös lännen kirkkoa vastaan. Tiilinen kirkko on poltettunakin nopeasti rakennettu uudelleen. Ehkä se oli uskonnollinen etuvartio. Miksi sitä ei sitten tehty kivestä? Kyseinen paikka on hiekkainen eikä kiviä varmaan ollut mielekästä kuljettaa kovin kaukaa. Tiiliruukin paikka, jossa siis oli oletettavasti hyvä saviesiintymä, on alle kilometrin päässä kirkosta. Lisäksi olen lukenutkin jostain puolivakavasti otettavasta lähteestä hämäläisten kapinasta, jossa he muun muassa polttivat kirkkoja. Kun Vanajaveden reittiä kuljetaan eteenpäin Tyrvännön suuntaan, eteen tulee Vesunnan salmi. Siinä kohden on suhteellisen luotettavan perimätiedon mukaan sijainnut kivinen torni, jonka materiaalit olisi käytetty myöhemmin Vesunnan navetan kivijalkaan. Yksityisiltä ihmisiltä oli kivirakennusten rakentaminen kielletty 1500-luvulle asti, joten voi arvella että siinä on mahdollisesti ollut vartiopaikka tai jokin muu vastaava, jossa olisi valvottu vesiliikennettä. Mahdollisesti vielä 1400- ja 1500-luvuilla Vanajanselän ympäristössä on ollut paikallisia asukkaita, jotka ovat vastustaneet kristinuskoa ja vesireittiä olisi siksi valvottu. Mahtavan ja komean kirkon rakentaminen on ehkä houkutellut asukkaita uuden uskonnon pariin - olihan moderni, tiilinen kirkko nyt varmaan paljon vakuuttavampi kuin jossain pöpelikössä maanneet uhrikivet ja muut vastaavat palvontapaikat. ;)

Kirkon varhaishistoriasta tiedetään kovin vähän mitään todella varmaa ja sen rakentamisen syyt ovat voineet todellisuudessa olla sekä moninaiset että sekavat. Tämä edellinen oli siis kooste niistä kuulopuheista, jotka olen itse arvioinut jossain määrin uskottaviksi selityksiksi ja joiden avulla voit ehkä löytää joitain lähteitä, jos haluat edelleen kehittää artikkelia tältä osin. Mutta nykyiselläänkin se siis on mielestäni hyvää työtä. --Gwafton 9. marraskuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Kuulopuheet ovat mielenkiintoisia, ja jos niitä olisi kirjattu johonkin vakavasti otettavaan tekstiin, niitä voisi esitellä artikkelissakin. Tuo kirkkojen rakentaminen pakanallisille paikoille on kuitenkin yleisemminkin esitetty ajatus ja yleensäkin pakanallisten elementtien liukuminen kristinuskon kautta nykyaikaan, eikä se siis koske pelkästään Hattulan kirkkoa. Aikamatka kirjaamattomaan menneisyyteen olisi mielenkiintoinen koe. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Toinen ajatus tiilenkäytön perusteeksi sen lisäksi että kiviä ei ehkä ollut, on se että Hämeen linnaa rakentamassa olleet Baltiasta tai sieltä päin tulleet rakentajat olisivat olleet nimenomaan tiiliammattilaisia. Kun seurakunta oli linnan vaikutuspiirissä ja rakentaminen lähti liikkeelle sen isäntäväen aloitteesta, tiili oli siltä kantilta helppo valinta. Vanhat pitäjänkivikirkot ovat jostain lukemani tiedon perusteella yleensä olleet paikallisen väen rakentamia itse hankkimistaan materiaaleista, eikä katolinen kirkko niihin paljon uhrannut varojaan. ellei sitten varsinainen mestari ollut kirkon palkkalistoilla. Mutta raaka työ ja raaka-aineet olivat kansan vastuulla. --Ulrika 10. marraskuuta 2010 kello 09.25 (EET)

Hattula ei 1400-luvulla ollut mitään pakanallista takamaata, vaan merkittävä asutuskeskus suurten valtakeskusten lähellä, joten noista spekulaatioista voinee kyllä pudottaa kristinuskon vastaiset kapinoinnit ja etuvartio-oletukset. Kivisen tai tiilisen kirkon rakentaminen oli 1400-luvulla lähestulkoon itsestäänselvyys kaikkialla missä siihen oli varaa.--130.234.68.223 10. marraskuuta 2010 kello 11.15 (EET)