Ero sivun ”Tapani Niku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: it:Tapani Niku
Rivi 36: Rivi 36:


{{DEFAULTSORT:Niku, Tapani}}
{{DEFAULTSORT:Niku, Tapani}}

[[Luokka:Suomalaiset hiihtäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset hiihtäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit]]
[[Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1989 kuolleet]]


[[en:Tapani Niku]]
[[en:Tapani Niku]]

Versio 10. marraskuuta 2010 kello 07.12

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten hiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Chamonix 1924 18 km

Tapani Niku (alk. Karsikas, 1. huhtikuuta 1895 Haapavesi - 6. huhtikuuta 1989 Lahti) oli suomalainen maastohiihtäjä, suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.

Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle - kehitys, jossa Suomessa oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä "kylärännejä". Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa suokävelyllä toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä Mika Myllylä). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi Lauri "Tahko" Pihkala ihasteli lehtikirjoituksissaan.

Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden 1924 Chamonix'n olympiakisojen 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (Finlande) kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa Holmenkollenilla, Åressa ja Salpausselällä. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina 19231925.

Tapani Nikun syntymäpitäjässä Haapavedellä, Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan. Nikun puoliso oli pakinoitsijana ja poliitikkona tunnetuksi tullut Hilja Maria Niku, o.s. Oinonen.

Saavutuksia

Kisat ulkomailla

  • Chamonix'n talviolympialaiset 1924: 50 km keskeytys, 18 km pronssi
  • Holmenkollenin kisat 50 km: 1920: keskeytys, 1921: 6. sija, 1922: hopea, 1926: 5. sija
  • Åre 30 km: 1920: kulta, 1921: kulta

Kisat Suomessa

  • SM-hiihdot: 1916: Oulu 60 km hopea, 1920: Helsinki 30 km hopea, 1921: Kuopio 30 km kulta, 1922: Jyväskylä 30 km pronssi ja Iisalmi 60 km hopea, 1923: Hamina 10 km ja 30 km kulta, 1924: Lahti 10 km kulta, 1925: Jyväskylä 10 km ja 30 km sekä Kuopio 60 km kulta, 1926: Haapavesi 10 km ja 30 km kulta
  • Salpausselän Kisat: 1923: 50 km kulta, 1924 10 km ja 50 km kulta, 1925 10 km hopea ja 50 km kulta
  • Oulun hiihto 30 km: kulta 1915, 1916, 1919, 1923 ja 1925

Kirjallisuutta

  • Tapani Niku (toim. Risto Niku, tilastot Eero Niku): Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. 1977.
  • Risto Niku: Kovaa peliä Alpeilla. Miten Suomi sai ensimmäisen olympiamitalin hiihdossa. 2009.

Aiheesta muualla