Lama (talous)

Lama tarkoittaa taloustieteessä tavallista pidempää ja syvempää talouden matalasuhdannetta. Koska lamalle ei ole täsmällistä määritelmää, se on käytännössä nimitys tavallista vakavammalle taantumalle, joka ei kuulu normaaliin suhdannevaihteluun.

Erään määritelmän mukaan talouden taantumasta voi käyttää lama-nimitystä kun BKT laskee 10% tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään.

1930-luvun lama

Pääartikkeli: 1930-luvun lama

1930-luvun lama (engl. Great Depression) oli Yhdysvalloista 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 % ja bruttokansantuote 33 %. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 %:n. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään 24. lokakuuta 1929 "musta torstai", jolloin New Yorkin pörssi romahti. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.

1930-luvun laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja ennen. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella. Suomessa lama oli melko lyhyt.

Suomen 1990-luvun alun lama

Pääartikkeli: Suomen 1990-luvun alun lama

Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.

Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:

• 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
• Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
• Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
• Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.

IT-Kupla

IT-kupla oli vuosituhannen vaiheessa tapahtunut uuden teknologian alan yritysten romahduksesta johtunut taantuma. Suomessa sen vaikutukset kansalaisten arkeen jäivät suhteellisen vähäisiksi, vaikka pörssikurssit romahtivatkin ja monet uuden teknologian alan yritykset kaatuivat tai joutuivat sulautumaan toisiin yrityksiin. IT-kuplan puhkeamisen seurauksena esimerkiksi Sonera yhdistyi ruotsalaiseen Teliaaan (Telia-Sonera.

Suomen 2000-luvun alun finanssikriisi

Pääartikkeli: Finanssikriisi (2007–2009)

Suomi ajautui vuonna 2008 talouslamaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena. Finanssikriisi johtui pääasiassa yhdysvaltalaisten pankkien holtittomasta lainanannosta (ns. subprime-lainat) ja näiden lainojen monimutkaisesta arvopaperistamisesta. Tämä johti maailmanlaajuisen pankkikriisiin ja yritysten lainansaannin voimakkaaseen heikentymiseen. Tällä hetkellä kriisin arvioidaan laskevan Suomen v. 2009-2010 talouskasvun negatiiviseksi (-5 % / 0 %) tai lähelle nollakasvua.

Kriisiin vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:

• Maailmanlaajuinen pankkikriisi, erityisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaannin tyrehtyminen sekä pankkien välinen luottamuspula.
• Liian kevyt rahapolitiikka (erityisesti Yhdysvalloissa) ja siihen liittynyt liian vähäinen maailmanlaajuisen pankkisektorin valvonta.
• Ylikuumentuneet asuntomarkkinat tietyissä maissa
• Maailmankaupan tyrehtyminen, yritysten rahoitusvaikeudet.
• Valtioiden hidas ja liian vähäinen reagointi talouden syöksyyn, ns. Keynesiläisen talouselvytyksen vähäisyys.

Tämänhetkisten talousennusteiden perusteella Suomen kansantalous ja maailmantalous lähtevät kasvuun ja palautuvat ns. pitkän aikavälin kasvu-uralle v.2011 lähtien. Pitkällä aikavälillä talouskasvun keskeiset tekijät ovat: teknologinen kehitys, työpanoksen kasvu ja kiinteän pääomakannan kasvu. Tärkein edellä mainituista on teknologinen kehitys, johon vaikutetaan panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tulevaisuuden uhkakuvia

Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. Nykyisin tämä uhkakuva on heikkenemään päin, koska bruttokansantuotteen ns. öljykorrelaatio on vähentynyt ja yhä enenevässä määrin on siirrytty uusiutuviin (tuulivoima, aurinkovoima, hakevoima, biomassavoima ym.) ja ei-hiilipohjaisiin energiamuotoihin (ydinvoima, tulevaisuudessa mahdollisesti fuusiovoima).

Todellisempi uhka talouskasvulle Suomessa ja maailmalla on väestön nopea ikääntyminen (ikärakenteen muutos, vanhusväestön voimakas kasvu) ja luonnonvarojen riittävyys. Myös ilmastonmuutoksella saattaa olla arvaamattomia seurauksia.

Katso myös

• Luettelo lamoista ja taantumista
• Suhdannevaihtelu

Aiheesta muualla

• YLE Elävä arkisto: Lama ennen ja nyt