Ero sivun ”Kserkses I” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: nn:Xerxes I
kuva
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön|Artikkeliin pitää laittaa lähtet joihin voi sitten viitata|}}
{{Lähteetön|Artikkeliin pitää laittaa lähtet joihin voi sitten viitata|}}
[[Tiedosto:Relief of Xerxes at Doorway of his Palace, Persepolis, Iran.jpg|thumb|Kserkses I:n reliefi.]]

'''Kserkses I''' ([[persian kieli|persiaksi]] خشایارشا, ''Khšāyāršā'', {{k-grc|Ξέρξης}}) oli [[Luettelo Persian kuninkaista|Persian kuninkaana]] vuosina [[485 eaa.]]–[[465 eaa.]] Hän jatkoi isänsä [[Dareios I|Dareioksen]] aloittamia [[persialaissodat|persialaissotia]], mutta kreikkalaisten voitettua [[Salamiin meritaistelu]]ssa ([[480 eaa.]]) ja [[Plataian taistelu|Plataiaissa]] ([[479 eaa.]]) Kserkses luopui Kreikkaa vastaan käymästä sodasta.
'''Kserkses I''' ([[persian kieli|persiaksi]] خشایارشا, ''Khšāyāršā'', {{k-grc|Ξέρξης}}) oli [[Luettelo Persian kuninkaista|Persian kuninkaana]] vuosina [[485 eaa.]]–[[465 eaa.]] Hän jatkoi isänsä [[Dareios I|Dareioksen]] aloittamia [[persialaissodat|persialaissotia]], mutta kreikkalaisten voitettua [[Salamiin meritaistelu]]ssa ([[480 eaa.]]) ja [[Plataian taistelu|Plataiaissa]] ([[479 eaa.]]) Kserkses luopui Kreikkaa vastaan käymästä sodasta.



Versio 3. marraskuuta 2010 kello 23.37

Kserkses I:n reliefi.

Kserkses I (persiaksi خشایارشا, Khšāyāršā, m.kreik. Ξέρξης) oli Persian kuninkaana vuosina 485 eaa.465 eaa. Hän jatkoi isänsä Dareioksen aloittamia persialaissotia, mutta kreikkalaisten voitettua Salamiin meritaistelussa (480 eaa.) ja Plataiaissa (479 eaa.) Kserkses luopui Kreikkaa vastaan käymästä sodasta.

Nousu valtaistuimelle

Kserkses oli Dareios I:n ja Kyyros Suuren tyttären Atossan poika. Noustuaan valtaan 485 eaa. hän kukisti kapinat Egyptissä ja Babylonissa. Hän nimitti veljensä Akhaimeneen Egyptin satraapiksi. Vuonna 484 eaa. Kserkses vei Babylonista erään seremoniallisesti tärkeän jumalan patsaan ja tappoi paikallisen papin. Tämä johti kahteen kapinaan todennäköisesti vuosina 484 ja 479 eaa.

Hyökkäys Kreikkaan

Dareioksen aikana ateenalaiset, naksoslaiset ja eretrialaiset olivat sekaantuneet Joonian kapinaan. Lisäksi kreikkalaiset olivat aiheuttaneet persialaisille tappion Marathonin taistelussa. Suuttuen Marathonin tappiosta kokosi Dareios koko valtakuntansa sotavoimat, aikoen itse lähteä johtamaan uutta kostosotaa, mutta hän kuoli kesken varustuksiansa. Hänen poikansa Kserkses läksi Aasiasta viemään länttä kohti yhtä maailmanhistorian suurimmista sotajoukoista. Kserkseksen joukot oli koottu, suureltaosin väkipakolla, ympäri mahtavaa valtakuntaa: persialaisia komeissa varustuksissaan, medialaisia kalleissa pukimissaan, intialaisia, joilla oli pajusta palmikoidut panssarit ja bambu-ruokoiset nuolet, skytialaispaimentolaisia nahkahaarniskoineen ja sotakirveineen, lyhytnuttuisia arabialaisia pitkine jousineen, etiopialaisia leijonan ja pantterin taljat pukimina, kolkilaisia päässä puukypärät ja kädessä nahkakilvet, nahkapukuisia traakialaisia lyhyine miekkoineen ja paljon muita. Lisäksi Kserkses oli muodostanut ennen sotaa useita liittolaissuhteita muun muassa Karthagon ja monien pienempien kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa.

Kserkseksen julmasta kurista kerrottiin tarinoita. Yhden mukaan tapahtui seuraavaa: kun sotajoukko kokoutui Sardeesen, toimitti rikas Pytios pidot kaikille. Ennen sotaväen lähtöä astui hän sitten kuninkaan eteen ja rukoili yhtä suosion osoitusta. Kuningas lupasi täyttää pyynnön. Silloin sanoi Pytios: "Herra, minulla on viisi poikaa ja heidän täytyy lähteä sotaan sinun kanssasi. Armahda, kuningas, nyt minua, vanhaa miestä, ja vapauta vanhin poikani sotapalveluksesta. Muut neljä seuratkoot sinua." Kserkses vastasi äkäisesti: "Kelvoton mies, uskallatko ajatella poikaasi, vaikka olet minun orjani ja sinun oikeastaan pitäisi koko huonekuntasi kanssa seuraaman sotajoukkoa!" Sitten käski kuningas hakkaamaan Pytion vanhimman pojan keskeltä kahtia ja panemaan puolikkaat molemmin puolin tietä, jota sotajoukon piti marssia, niin ettei kukaan enää uskaltaisi pyytää vapautusta sotapalveluksesta.

Kserkses suunnitteli hyökkäyksen ja sen huollon perinpohjaisella huolellisuudella. Hellespontokselle hän oli teettänyt sillan. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, että kun ensimmäinen sillanrakennusyritys epäonnistui myrskyn revittyä sillan kappaleiksi, Kserkses antoi ruoskia meren aallot ja mestata rakentajat. Toinen rakentamisyritys onnistui. Vuonna 480 eaa. siirtyi sotajoukko Sardeesta Abydokseen. Ensin kulkivat kuorma- ja vetojuhdat ja niiden jäljessä toinen puoli sotaväkeä, järjestämätön joukko kaikenlaisia kansoja. Sitten tuli kuninkaan etujoukkona 1000 valittua persialaista ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä. Näitä seurasi Ormutsin pyhät vaunut, kahdeksan valkoista hevosta edessä, joiden ajaja astui vieressä, sillä ei kukaan kuolevainen saanut nousta niiden vaunujen istuimelle. Sitten Kserkses itse ajoi istuen korkeissa vaunuissa, joiden vieressä ajaja astui. Kuninkaan jälkijoukkona oli kuten edelläkin 1000 valittua ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä sekä 10000 muuta ratsumiestä ja yhtä monta miestä parasta jalkaväkeä. Kuninkaan seurueen jäljestä vaelsi kirjavassa epäjärjestyksessä suuren sotajoukon toinen puoli.

Laivaston purjehtiessa pitkin rantaa marssi maajoukko Hellesponton yli Trakian rannalle Doriskon viereiselle tasangolle. Siellä Kserkses antoi, Herodotksen mukaan, laskea sotaväkensä, joka tapahtui siten, että ensin koottiin kymmenen tuhatta miestä, jotka sullottiin tiheään ja ympäröitiin kaksiovisella aidalla. Niiden pois marssittua tuli aituus täyteen toisia miehiä ja sitte taas toisia, kunnes kaikki väki oli laskettu. Tässä Kserkseksen joukossa oli yli kaksi miljoonaa miestä. Lisäksi palvelijoita, kokkeja ja naisia kerrotaan olleen yhtä paljon.

Tämä suunnaton joukko lähestyi hitaasti Kreikanmaata. Herodotos luettelee jokia, jotka kuivivat, kun sotaväki niistä otti tarpeekseen vettä, ja kaupunkeja, jotka perin köyhtyivät, kun niiden täytyi toimittaa sille yksi ateria. Makedonian kuningas osoitti alammaisuutta mahtavalle hallitsijalle. Tessalian rajalla otettiin vastaan palaavat sanansaattajat, jotka oli lähetetty vaatimaan kreikkalaisilta valtioilta maata ja vettä, noita alammaisuuteen antautumisen merkkejä. Enimmät sanansaattajat olivat niitä saaneetkin.

Ateenaan ja Spartaan ei ollut lähetetty ketään. Ne molemmat valtiot ja muut, jotka vielä uskalsivat puolustautua, varustautuivat vastarintaan.[1]

Sotaonni oli aluksi Kserkseelle myötä. Thermopylain taistelussa pieni joukko sotilaita johtajanaan Spartan kuningas Leonidas pidätteli persialaisia pitkään, mutta lopulta persialaiset saivat voiton. Thermopylain jälkeen Ateena vallattiin ja ateenalaiset ajettiin spartalaisten kanssa Korintin kannakselle ja Saronikoslahdelle. Lopulta kuitenkin Salamiin taistelussa ateenalaisten laivasto sai voiton. Ilman laivastotukea Kserkses joutui vetäytymään. Lopulta myös hänen Kreikkaan jättämänsä jälkijoukko lyötiin.

Myöhemmät vuodet

Kserkseen myöhemmistä vuosista tiedetään vain vähän. Häneltä on jäänyt joitain piirtokirjoituksia muun muassa Persepolikseen. Vuonna 465 eaa. hänen visiirinsä Artabanos murhasi hänet ja nosti valtaan Artakserkses I:n.

Lähteet

  1. Otto Sjögren: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika, WSOY, 1888.
Edeltäjä:
Dareios I
Persian kuningas
Akemenidien hallitsijasuku
Seuraaja:
Artakserkses I
Edeltäjä:
Dareios I
Egyptin faarao
Akemenidien hallitsijasuku
27. Dynastia
Seuraaja:
Artakserkses I