Nuolisiipi

Natsi-Saksa alkoi kehitellä toisen maailmansodan loppuvaiheissa nuolisiipeä sotilaslentokoneisiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea suihkuhävittäjä Me-262, jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h.

Sodan jälkeen sekä neuvostoliittolaiset että amerikkalaiset saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä suihkuhävittäjiä, joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton MiG-9 "Fargo"sta kehiteltiin MiG-15 "Fagot", josta tulikin Varsovan liiton maiden tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. Yhdysvaltain F-84 Thunderjetstä syntyi niinikään nopeampi F-84F Thunderstreak, jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American F-86 Sabre. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen. Myöskin jo aikanaan sinänsä mainion hävittäjäkoneen, ranskalaisen Dassault Ouraganin siivet virtaviivaistettiin: syntyi pitkän palvelusuran saavuttanut Mystère.

• 
  Kuvassa etualalla Republic F-84F Thunderstreak, taustalla sekä DeHavilland Vampire että takimmaisena Dassault Mystère. Bourget'n ilmailumuseo, Ranska.

Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä huippunopeus kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin siipiprofiileihin verrattuna. Hävittäjä- ja pommituskoneiden ohella, nykyisin myöskin valtaosassa matkustajalentokoneista on nuolimuotoiset siivet.

Joitain nuolisiipisiä suihkukoneita: Folland Gnat, MiG-15, F-86 Sabre, sekä Saab J-29 "Tunnan".

Nuolimuotoisesta siivestä kehiteltiin vieläkin aerodynaamisempi deltasiipi. Tässä työssä toimi uranuurtajana Saksasta Yhdysvaltoihin muuttanut lentokonesuunnittelija, professori Alexander Lippisch.

Erityisesti sakkausominaisuuksein parantamista varten siipiin saatettiin muotoilla ns. dogteeth. Tämä tarkoitti ennen siiven jättöreunaa olevaa pykälöintiä, eli hammastusta. Esimerkiksi neuvostoliittolaisen Mikojan-Gurevitš MiG-21:in siivissä on dogteeth-muotoilu. MiG-21:n siivet eivät ole nuolimuotoiset. Toisena mallikoneena kelvannee ranskalainen Dassault Super Mystère IV. Niinikään vertailua varten kelpoisa esimerkkikone saattaisi olla Boeing (ent. McDonnell Douglas) F-15 Eagle.

Lähteet

• Tekniikan kirja 2, WSOY, 1964 (alkuteos C.Bertelsmann Verlag: Das Grosse Buch Der Technik)
• Tiedon Portat 3 - Ilmailu, WSOY, 1969