Ero sivun ”Nuolisiipi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Sodan jälkeen sekä [[Neuvostoliitto|neuvostoliittolaiset]] että [[Amerikka|amerikkalaiset]] saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä [[Suihkuhävittäjä|suihkuhävittäjiä]], joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton [[MiG-9]] ''"Fargo"''sta kehiteltiin [[MiG-15]] ''"Fagot"'', josta tulikin [[Varsovan liitto|Varsovan liiton maiden]] tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[F-84]] ''Thunderjet''stä syntyi niinikään nopeampi F-84F ''Thunderstreak'', jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American [[F-86 Sabre]]. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen. |
Sodan jälkeen sekä [[Neuvostoliitto|neuvostoliittolaiset]] että [[Amerikka|amerikkalaiset]] saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä [[Suihkuhävittäjä|suihkuhävittäjiä]], joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton [[MiG-9]] ''"Fargo"''sta kehiteltiin [[MiG-15]] ''"Fagot"'', josta tulikin [[Varsovan liitto|Varsovan liiton maiden]] tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[F-84]] ''Thunderjet''stä syntyi niinikään nopeampi F-84F ''Thunderstreak'', jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American [[F-86 Sabre]]. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen. |
||
<gallery> Tiedosto: F-84F Thunderstreak Musee du Bourget P1020153.JPG|Kuvassa etualalla Republic F-84F ''Thunderstreak'', taustalla sekä DeHavilland Vampire että NA F-86 Sabre. Bourget'n ilmailumuseo, Ranska. </gallery> |
|||
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä [[Nopeus|huippunopeus]] kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin [[Siipiprofiili|siipiprofiileihin]] verrattuna. |
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä [[Nopeus|huippunopeus]] kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin [[Siipiprofiili|siipiprofiileihin]] verrattuna. |
Versio 1. marraskuuta 2010 kello 18.33
Natsi-Saksa alkoi kehitellä toisen maailmansodan loppuvaiheissa nuolisiipeä sotilaslentokoneisiinsa. Ensimmäinen tutkimustyön tulos oli nopea suihkuhävittäjä Me-262, jonka siipien kärjet olivat taaksepäin kallistetut. Kone kykeni n. 850 km/h nopeuteen, siinä missä potkurihävittäjien nopeuskatto oli n. 700 km/h.
Sodan jälkeen sekä neuvostoliittolaiset että amerikkalaiset saivat käyttöönsä hankitun tietouden, jota kummatkin käyttivät tehokkaasti hyväkseen. Molemmilla oli kehiteltyinä suorasiipisiä suihkuhävittäjiä, joiden siivet modifioitiin uudelleen. Neuvostoliiton MiG-9 "Fargo"sta kehiteltiin MiG-15 "Fagot", josta tulikin Varsovan liiton maiden tärkein suihkuhävittäjä yli vuosikymmeneksi. Yhdysvaltain F-84 Thunderjetstä syntyi niinikään nopeampi F-84F Thunderstreak, jossa oli nuolisiivet. Samankaltaisen muutoksen kävi lävitse North American F-86 Sabre. Alunperin koneesta piti tulla suorasiipinen.
-
Kuvassa etualalla Republic F-84F Thunderstreak, taustalla sekä DeHavilland Vampire että NA F-86 Sabre. Bourget'n ilmailumuseo, Ranska.
Muutosten myötä koneiden lento-ominaisuudet paranivat sekä huippunopeus kasvoi. Myöskin korkealla lentämisen ominaisuudet tulivat paremmiksi. Yhdessä suihkumoottorin kehittämisen kanssa, osoittautui nuolisiiven käyttö ylivertaiseksi muihin aikaisempiin siipiprofiileihin verrattuna.
Hävittäjä- ja pommituskoneiden ohella, nykyisin myöskin valtaosassa matkustajalentokoneista on nuolimuotoiset siivet.
Joitain nuolisiipisiä suihkukoneita: Folland Gnat, MiG-15, F-86 Sabre, sekä Saab J-29 "Tunnan".
Nuolimuotoisesta siivestä kehiteltiin vieläkin aerodynaamisempi deltasiipi. Tässä työssä toimi uranuurtajana Saksasta Yhdysvaltoihin muuttanut lentokonesuunnittelija, professori Alexander Lippisch.
Lähteet
- Tekniikan kirja 2, WSOY, 1964 (alkuteos C.Bertelsmann Verlag: Das Grosse Buch Der Technik)
- Tiedon Portat 3 - Ilmailu, WSOY, 1969