Ero sivun ”Seteli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lisätään Tekijänoikeus_201009-malline |
p ok |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:United States one dollar bill, obverse.jpg|thumb|240px|Yhden dollarin seteli]] |
|||
'''Setelillä''' on perinteisesti tarkoitettu [[Setelipaperi|paperi]]sta tehtyä [[raha]]a. Myöhemmin sanaa on käytetty muistakin [[maksuväline]]istä, kuten [[lounasseteli|lounasseteleistä]], [[liikuntaseteli|liikuntaseteleistä]] ja [[palveluseteli|palveluseteleistä]]. Kaupat voivat jakaa mainosten mukana alennusseteleitä, joilla kaupan tiettyjä tuotteita voi ostaa alennettuun hintaan tai alentaa suoraan kauppalaskun loppusummaa. |
'''Setelillä''' on perinteisesti tarkoitettu [[Setelipaperi|paperi]]sta tehtyä [[raha]]a. Myöhemmin sanaa on käytetty muistakin [[maksuväline]]istä, kuten [[lounasseteli|lounasseteleistä]], [[liikuntaseteli|liikuntaseteleistä]] ja [[palveluseteli|palveluseteleistä]]. Kaupat voivat jakaa mainosten mukana alennusseteleitä, joilla kaupan tiettyjä tuotteita voi ostaa alennettuun hintaan tai alentaa suoraan kauppalaskun loppusummaa. |
||
Versio 21. lokakuuta 2010 kello 07.34
Setelillä on perinteisesti tarkoitettu paperista tehtyä rahaa. Myöhemmin sanaa on käytetty muistakin maksuvälineistä, kuten lounasseteleistä, liikuntaseteleistä ja palveluseteleistä. Kaupat voivat jakaa mainosten mukana alennusseteleitä, joilla kaupan tiettyjä tuotteita voi ostaa alennettuun hintaan tai alentaa suoraan kauppalaskun loppusummaa.
Setelien arvo on historiassa usein ollut sidottu johonkin pysyvään arvoon, esimerkiksi kultakantaan, mutta nykyisissä valuuttajärjestelmissä tästä on luovuttu.
Seteleissä on turvajärjestelmiä, joilla halutaan estää rahanväärentäminen. Yleisesti tunnettuja turvajärjestelmiä ovat sarjanumeroiden ja hienojakoisten kuvioiden lisäksi vesileimat, turvalangat, hologrammikuviot yms. 1800-luvulla muun muassa pankinjohtajat allekirjoittivat käsin seteleitä niiden aitouden merkiksi. Allekirjoitusperinne on säilynyt näihin aikoihin saakka, vaikkakin 1800-luvun lopusta alkaen allekirjoitus on liitetty seteliin jo sen painovaiheessa.[1]
Seteleitä käsitellään suomalaisissa pankeissa nippuina. Suomen markkamääräisissä seteleissä käytetyn paperin valmisti koko niiden olemassaoloajan Tervakosken paperitehdas Janakkalan Tervakoskella. Huomattava osa tästä paperimäärästä on valmistettu Tervakosken paperikoneella PK3. Euroseteleiden paperia ei valmisteta Tervakoskella.
Historiaa
Tiettävästi ensimmäiset setelirahat otettiin käyttöön Kiinassa 650-luvulla. Ensimmäisenä Euroopassa varsinaisen setelin laski liikkeelle tukholmalainen pankki Stockholms Banco 1660. Tukholman seteli poistui käytöstä 1664, kun pankki ei kyennyt enää lunastamaan seteleitä. 1694 Englannin pankki laski liikkeelle pysyvästi seteleitä.
Setelitaide ja -tiede
Setelien suunnittelua kutsutaan setelitaiteeksi. Setelien suunnittelijoina on usein ollut merkittäviä taiteilijoita, Suomessa esimerkiksi arkkitehti Eliel Saarinen, muotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkala ja julistetaiteilija Erik Bruun.
Seteleiden tutkimus ja myös niiden keräilyharrastus ovat osa rahatiedettä eli numismatiikkaa.
Setelien liikkumisia seurataan harrastusmielessä. Esimerkiksi euroseteleitä seurataan Eurobilltrackerissa ja dollareita Where is George-sivustolla.
Setelit ja politiikka
Iranissa hallituksen vastustajat alkoivat vuonna 2009 kirjoitella iskulauseita, kuten "Kuolema diktaattorille", seteleihin. Seteleihin alkoi ilmestyä opposition mielenilmauksia kesällä 2009 pidettyjen kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeen, joissa presidentti Mahmud Ahmadinejad julistettiin vaalien voittajaksi. Maan keskuspankki varoitti ihmisiä kirjoittamasta seteleihin ja pyrki keräämään sotketut setelit pois.[2]