Ero sivun ”Turska” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 88.195.171.198 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon. |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
== Levinneisyys ja kannat == |
== Levinneisyys ja kannat == |
||
Euroopassa |
Euroopassa terskan levinneisyys ulottuu [[Biskajanlahti|Biskajanlahdelta]] [[Barentsinmeri|Barentsinmerelle]] [[Karhusaari|Karhusaaren]] ympäristöön asti ja [[Vienanmeri|Vienanmereen]] sekä [[Islanti|Islannin]] vesille. Amerikassa terskaa esiintyy [[Pohjois-Carolina]]n [[Cape Hatteras]]ista [[Ungava Bay]]hin [[Newfoundland]]issa ja [[Grönlanti|Grönlannin]] rannikoilla. Terskan levinneisyys ulottuu Itämereen, mutta lisääntymistä tapahtuu vain eteläosassa. |
||
Terska on jakautunut varsin selväpiirteisiin alueellisiin lisääntymiskantoihin. Tärkeimmät kannat Euroopassa ovat Norjan Barentsinmeren kanta ja Islannin kanta. Luoteis-Atlantilla Grönlannin ympäristön ja Newfoundlandin kannat ovat romahtaneet dramaattisesti 1900-luvun lopulla. |
|||
== Ravinto ja elintavat == |
== Ravinto ja elintavat == |
||
Versio 20. lokakuuta 2010 kello 14.32
| Turska | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Gadus |
| Laji: | morhua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gadus morhua |
|
 Turskan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja, niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa. Turska elää myös Itämeressä, mutta sen esiintyminen Suomen rannikolla on ajoittaista.
Ulkonäkö ja koko
Muiden turskien heimon (Gadidae) lajien tapaan turskalla on kolme selkäevää ja kaksi peräevää. Väriltään se on vihertävän tai ruskehtavan harmaa, mutta joissain ympäristöissä myös punertava; vatsa on valkoinen. Kylkiviiva on selvästi erottuva, vaalea, ruumiin etuosassa ylös kaartuva. Pää on suuri ja leuan alla on pieni mutta paksuhko viiksisäie.
Suomen suurimmat turskat ovat olleet yli 30-kiloisia. Yleensä Suomessa pyydettävien turskien paino on kuitenkin 0,5-5 kg ja pituus alle 75 cm. Maailman ennätysturskat ovat kaksimetrisiä, 96-kiloisia ja 25 vuotiaista.[2].
Levinneisyys ja kannat
Euroopassa terskan levinneisyys ulottuu Biskajanlahdelta Barentsinmerelle Karhusaaren ympäristöön asti ja Vienanmereen sekä Islannin vesille. Amerikassa terskaa esiintyy Pohjois-Carolinan Cape Hatterasista Ungava Bayhin Newfoundlandissa ja Grönlannin rannikoilla. Terskan levinneisyys ulottuu Itämereen, mutta lisääntymistä tapahtuu vain eteläosassa.
Terska on jakautunut varsin selväpiirteisiin alueellisiin lisääntymiskantoihin. Tärkeimmät kannat Euroopassa ovat Norjan Barentsinmeren kanta ja Islannin kanta. Luoteis-Atlantilla Grönlannin ympäristön ja Newfoundlandin kannat ovat romahtaneet dramaattisesti 1900-luvun lopulla.
Ravinto ja elintavat
Turska liikkuu pohjan tuntumassa ulappavesillä, yleisimmin 100-200 metrin syvyydessä, mutta voi joskus myös siirtyä pelagiseksi ravinnon perässä tai lisääntymistarkoituksessa.
Turska on kaikkiruokainen. Enimmäkseen se syö suurehkoja äyriäisiä ja pieniä kaloja. Itämeren turskan pääravintoa on silakka. Turska on huomattavan nopeakasvuinen kala. Itämeressä 2-vuotias turska painaa puolisen kiloa, 5-vuotias jo 2-4 kiloa. turska on HEMULIN paraskaveri!
Lisääntyminen
Eri turskakannat tulevat sukukypsiksi eri ikäisinä. Kutuaika on kerran vuodessa ja kestää muutaman kuukauden. Kutuaika vaihtelee alueittain; levinneisyysalueen eteläosissa kutu on alkutalvesta, Itämeressä huhtikuusta heinäkuuhun. Kutuaikana turskat liikkuvat suurissa parvissa ja kutu yleensä tapahtuu pohjan tuntumassa. Mädin turska laskee useassa erillisessä erässä. Mätimunat ovat pieniä ja kelluvia.
Itämeren turska
Itämeren turska käsittää kaksi jokseenkin erillistä kantaa. Läntinen kanta ulottuu Kattegatista Itämereen Bornholmin vesille saakka. Itäinen kanta taas elää tästä itään ja pohjoiseen. Turskaa tavataan lähes koko Itämeressä, mutta lisääntymään se pystyy vain Itämeren suolaisimmissa osissa: mäti kelluu vain yli 10 promillen suolapitoisessa vedessä ja tällaista vettä on vain syvänteissä ja aivan Tanskan salmien tuntumassa. Kutumenestys täälläkin vaihtelee ja on riippuvainen Tanskan salmista tulevasta happipitoisesta ja suolaisesta vedestä. Suurten suolapulssien jälkeen syntyvät voimakkaat vuosiluokat voivat levitä runsainakin myös Suomen rannikoille. Suomessa runsaat turskavuodet osuivat viimeksi 1980-luvun alkuun, jonka jälkeen laji on käynyt harvinaiseksi.
Itämeren turskasaalis oli huipussaan 1984 noin 500 000 tonnia mutta vuoteen 1992 se laski 73 000 tonniin.
Kalastus ja kantojen tila
Turska on yksi tärkeimpiä kauppa- ja saaliskaloja maailmassa. Sitä pyydetään troolilla, pitkäsiimalla, verkoilla mutta myös pilkkimällä eli juksaamalla. Syvissä vesissä asustavan turskan juksa on järeä, ainakin parin sadan gramman, mutta jopa yli kilon painoinen. Myös siiman järeyden tulee olla samaa tasoa, yksisäikeisenä (nailon) siimana ainakin millimetrin vahvaa ja mahdollisimman venymätöntä. Turska on verestettävä heti sen jälkeen kun se on saatu ylös, sillä sen veri on kitkerää ja pahanmakuista.
Turskakanta on vähentynyt Itämeressä liikakalastuksen, vähentyneiden suolapulssien ja rehevöitymisen vaikutuksesta.[3] Myös yksittäisten kalojen keskimääräinen koko on pienentynyt laajamittaisen kalastuksen aiheuttaman evoluution johdosta.[4]
Turska ravintona
Lipeäkala on perinteisesti ollut turskaa, mutta nykyään molva on korvannut turskan Suomessa lipeäkalana. Turskan mätimunista valmistetaan mätitahnaa.
Lähteet
- Gadus morhua (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- RKTL Kala-atlas: Turska
- Atlantic cod. Arkive.
Viitteet
- ↑ Gadus morhua IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Gadus morhua (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Prof. Sakari Kuikka: Terve Itämeri, terve ihminen (Lehtileike) 20.03.2009. Kymen Sanomat. Viitattu 24.4.2009. (suomeksi)
- ↑ Ihmisen aiheuttama evoluutio kutistaa turskaa 23.04.2009. YLE Uutiset. Viitattu 24.4.2009. (suomeksi)