Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Katso myös: +link |
taulukko Lämmöntuotanto-artikkelista tähän, uudelleenjärjestely käynnissä |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
[[Kuva:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakka]] Allgäussa eteläisessä Saksassa.]] |
[[Kuva:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakka]] Allgäussa eteläisessä Saksassa.]] |
||
Rivi 22: | Rivi 23: | ||
==Lämmitysjärjestelmä== |
==Lämmitysjärjestelmä== |
||
{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px" |
|||
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh<ref name="lämpö90-05"/> |
|||
|- |
|||
! style="background-color: #ddf;" | Vuosi |
|||
! style="background-color: #ddf;" | Lämmitys |
|||
! style="background-color: #ddf;" | Yhteensä |
|||
! style="background-color: #ddf;" | Osuus |
|||
! style="background-color: #ddf;" | Kasvu |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1990 || align="right" | 56 310 || align="right" | 251 494 || align="right" | 22,4 % || align="right" | 0,0 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1991 || align="right" | 57 567 || align="right" | 245 596 || align="right" | 23,4 % || align="right" | 2,2 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1992 || align="right" | 58 007 || align="right" | 245 260 || align="right" | 23,7 % || align="right" | 3,0 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1993 || align="right" | 57 961 || align="right" | 246 322 || align="right" | 23,5 % || align="right" | 2,9 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1994 || align="right" | 57 119 || align="right" | 261 831 || align="right" | 21,8 % || align="right" | 1,4 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1995 || align="right" | 58 245 || align="right" | 260 425 || align="right" | 22,4 % || align="right" | 3,4 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1996 || align="right" | 62 135 || align="right" | 267 011 || align="right" | 23,3 % || align="right" | 10,3 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1997 || align="right" | 61 704 || align="right" | 278 204 || align="right" | 22,2 % || align="right" | 9,6 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1998 || align="right" | 63 803 || align="right" | 287 859 || align="right" | 22,2 % || align="right" | 13,3 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 1999 || align="right" | 62 581 || align="right" | 294 494 || align="right" | 21,3 % || align="right" | 11,1 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2000 || align="right" | 59 229 || align="right" | 290 421 || align="right" | 20,4 % || align="right" | 5,2 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2001 || align="right" | 64 584 || align="right" | 292 647 || align="right" | 22,1 % || align="right" | 14,7 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2002 || align="right" | 65 721 || align="right" | 300 641 || align="right" | 21,9 % || align="right" | 16,7 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2003 || align="right" | 66 667 || align="right" | 305 049 || align="right" | 21,9 % || align="right" | 18,4 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2004 || align="right" | 65 457 || align="right" | 312 371 || align="right" | 21,0 % || align="right" | 16,2 % |
|||
|----- |
|||
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 % |
|||
|} |
|||
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä. |
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä. |
||
Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla. |
Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla. |
Versio 19. lokakuuta 2010 kello 22.51
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lämmitys on talotekniikassa termi, jolla kuvataan rakennuksen tarvitseman lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa huonetilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana, ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
Historia
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on nuotio asumuksen, esimerkiksi kodan keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja ovat erilaiset sisäänsavuavat uunit tai kiukaat, joita oli esimerkiksi savupirteissä ja -saunoissa. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen lakeinen, josta kehittyi myöhemmin savupiippu. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja takkojen syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi, sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.
Ympäristövaikutukset
Alueilla, joiden ilmasto on kylmä, lämmitykseen kuluu huomattavia määriä energiaa ja siten myös luonnovaroja. Lämmitykseen käytettävästä energiasta iso osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Lämmitystavan valinta vaikuttaa eniten koko rakennuksen elinkaaren ajan ympäristön kuormitukseen. Vaikutus on sitä suurempi mitä suurempi on (jäähdytys tai) lämmitystarve.
Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu yms. polttoaineita ja ns. vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.
Lämpöenergian lähteet
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia biopolttoaineita kuten puuta, tai fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, maakaasua, tai polttamalla turvetta. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös auringon lämpösäteilystä suoraan tai sen lämmittämästä maasta tai vedestä, paikoitellen myös geotermisestä energiasta. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua sähköä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
Lämmitysjärjestelmä
Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh[1] | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Lämmitys | Yhteensä | Osuus | Kasvu |
1990 | 56 310 | 251 494 | 22,4 % | 0,0 % |
1991 | 57 567 | 245 596 | 23,4 % | 2,2 % |
1992 | 58 007 | 245 260 | 23,7 % | 3,0 % |
1993 | 57 961 | 246 322 | 23,5 % | 2,9 % |
1994 | 57 119 | 261 831 | 21,8 % | 1,4 % |
1995 | 58 245 | 260 425 | 22,4 % | 3,4 % |
1996 | 62 135 | 267 011 | 23,3 % | 10,3 % |
1997 | 61 704 | 278 204 | 22,2 % | 9,6 % |
1998 | 63 803 | 287 859 | 22,2 % | 13,3 % |
1999 | 62 581 | 294 494 | 21,3 % | 11,1 % |
2000 | 59 229 | 290 421 | 20,4 % | 5,2 % |
2001 | 64 584 | 292 647 | 22,1 % | 14,7 % |
2002 | 65 721 | 300 641 | 21,9 % | 16,7 % |
2003 | 66 667 | 305 049 | 21,9 % | 18,4 % |
2004 | 65 457 | 312 371 | 21,0 % | 16,2 % |
2005 | 64 272 | 300 910 | 21,4 % | 14,1 % |
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. Öljylämmityksessä lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
Lämmöntuotantolaitteet
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla polttoainetta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. Aurinkokeräimellä voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. Lämpöpumpulla voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa.
Lämmönvaraaminen
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.
Lämmönsiirto
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.
Lämmönjakotavat
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Motiva Oy: Pientalon lämmitysjärjestelmät Motiva Oy. Viitattu 24.7.2007.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti;viitettälämpö90-05
ei löytynyt