Ero sivun ”AKEL” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
malline |
p Botti lisäsi: ko:노동자 진보당 |
||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
[[fa:حزب مترقی خلق کارگر]] |
[[fa:حزب مترقی خلق کارگر]] |
||
[[fr:Parti progressiste des travailleurs]] |
[[fr:Parti progressiste des travailleurs]] |
||
[[ko:노동자 진보당]] |
|||
[[hi:मजदूर जनता की प्रगतिशील पार्टी]] |
[[hi:मजदूर जनता की प्रगतिशील पार्टी]] |
||
[[it:Partito Progressista dei Lavoratori]] |
[[it:Partito Progressista dei Lavoratori]] |
||
Versio 18. lokakuuta 2010 kello 05.06
| AKEL |
|---|
Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL (kreik. Ανορθωτικό Κόμμα Εργαζόμενου Λαού, Anorthotikó Kómma Ergazómenou Laoú, engl. Progressive Party of Working People) on vuonna 1926 perustettu Kyproksen tasavallassa toimiva eurokommunistinen puolue.
Se kannattaa itsenäistä, demilitarisoitua ja liittoutumatonta Kyprosta, sekä kahteen osaan jakaantuneen saaren yhdistymistä. Puolue kannatti Kyproksen liittymistä Euroopan unioniin tietyin varauksin.
Historia
Puolue perustettiin vuonna 1926 nimellä Kyproksen kommunistinen puolue. Puolue taisteli paitsi riistoa vastaan, myös Kyproksen vapauttamiseksi Brittien vallan alta. Vuoden 1931 kansallismielisten mellakoiden jälkeen brittien siirtomaahallinto rajoitti kansalaisoikeuksia ja kielsi puolueen. Vuonna 1941 maan alla toimineen puolueen johtohahmot perustivat AKEL-puolueen. Vuonna 1943 järjestettiin Kyproksen ensimmäiset kunnallisvaalit. Tuolloin muun muassa Limassolin ja Famagustan pormestareiksi valittiin puolueen jäseniä.
Toisin kun edeltäjänsä, AKEL ei vastustanut Enosista, eli Kyproksen yhdistämistä Kreikkaaan. Sen sijaan AKEL kannatti asteittaista prosessia, joka alkaisi perustuslain säätämisellä ja itsehallinnolla Britannian alaisuudessa, ja päättyisi saaren yhdentymiseen Kreikan kanssa. Vuonna 1949 AKEL muutti linjaansa ja siirtyi kannattamaan välitöntä Enosista.
1950-luvun loppupuolellla AKEL vastusti Britannian siirtomaahallintoa vastustaneen EOKA-liikkeen käyttämiä väkivaltaisia keinoja. EOKA syytti AKELia brittien kätyriorganisaatioksi, vaikka myös AKEL oli kielletty vuonna 1955. EOKA salamurhasi useita AKELin jäseniä pettureina, muun muassa AKELin kannattaja Savas Menikou kivitettiin kuoliaaksi. AKEL arvosteli EOKAn johtoa antikommunistiseksi, sillä EOKAn johtaja George Grivas oli taistellut kommunisteja vastaan Kreikan sisällissodassa.
Vuoden 1958 paikkeilla kyproksenturkkilaisten kansallismielinen järjestö TMT ryhtyi pakottamaan AKELin turkkilaisjäseniä luopumaan jäsenyydestään. Fazil Onder-työläislehden toimittaja tapettiin, ja PEO-ammattiliiton turkkilaisosaston puheenjohtaja Ahmet Sadi joutui lähtemään maanpakoon Britanniaan.
Kyproksen tasavallan ensimmäisissä presidentinvaaleissa AKEL tuki Ioannis Kliridistä. Valituksi tuli kuitenkin Makarios III.
TMT salamurhasi AKELin keskuskomitean viimeisen kyproksenturkkilaisen jäsenen Derviş Ali Kavazoğlun vuonna 1965.
Puolueen puheenjohtajat
- 1936-1945 Ploutis Servas
- 1945-1949 Fifis Ioannou
- 1949-1989 Ezekias Papaioannou (Espanjan sisällissodan veteraani)
- 1989- Dimitris Christofias
Viimeaikainen menestys vaaleissa
Vuoden 2001 parlamenttivaalit
AKEL nousi Kyproksen suurimmaksi puolueeksi vuoden 2001 parlamenttivaaleissa, saaden 34,7 % äänistä ja 20 paikkaa 56-paikkaisesta parlamentista.[1] Vaalivoiton jälkeen puolueen puheenjohtaja Dimitris Christofias valittiin ensimmäisenä kommunistina parlamentin puhemieheksi. Häntä tukivat AKELin lisäksi sosiaalidemokraattinen EDEK-puolue ja liberaali DIKO-puolue.
Vuoden 2003 presidentinvaalit
AKELin, EDEKin ja DIKOn muodostama koalitio asettui vuoden 2003 presidentinvaaleissa tukemaan DIKO-puolueen puheenjohtaja Tassos Papadopoulosta, joka voitti vaalit. Papadopouloksen voiton jälkeen AKELista tuli hallituspuolue, ja sillä on neljä ministerinsalkkua.
Vuoden 2004 europarlamenttivaalit
Kypros liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Tuolloin järjestettiin myös saaren ensimmäiset europarlamenttivaalit. AKEL tuli niukasti toiseksi, saaden 27,9 % äänistä ja kaksi paikkaa europarlamenttiin. AKELin europarlamentaarikot ovat Adamos Adamou ja Kyriacos Triantaphyllides. AKELin edustajat kuuluvat Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmään.
Vuoden 2006 parlamenttivaalit
AKEL säilytti asemansa tasavallan suurimpana puolueena vuoden 2006 parlamenttivaaleissa, saaden 32,3 % äänistä. Se kuitenkin menetti kaksi paikkaa, saaden 18 paikkaa 56-paikkaisesta parlamentista.
Vuoden 2008 parlamenttivaalit
24. helmikuuta 2008 suoritetulla presidentinvaalin toisella kierroksella AKELin puheenjohtaja Dimitris Christofias valittiin Kyproksen presidentiksi 53,36 % ääniosuudella. Hänen vastustajanasa, oikeistolainen Ioannis Kasoulides joutui tyytymään 46,64 % äänisaaliiseen. Christofiasta tuki ensimmäisellä kierroksella niukasti pudonnut istuva presidentti Papadopoulos.[2]
Lähteet
- ↑ Kommunistit voittivat Kyproksen vaalit Mtv3.fi. 28. toukokuuta 2001. MTV3 uutiset. Viitattu 22. maaliskuuta 2008.
- ↑ Kommunistien Christofiasista Kyproksen presidentti HS.fi. 24. helmikuuta 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 22. maaliskuuta 2008.
