Ero sivun ”Tasapainoaisti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}}'''Tasapainoaisti''' on yksi fysiologisista [[Aisti|aisteista]]. Sen avulla [[Ihminen|ihmiset]] ja [[Eläin|eläimet]] voivat mm. kävellä kaatumatta. Joillain eläimillä on parempi tasapainoaisti kuin ihmisillä, esimerkiksi [[Kissa|kissoilla]], jotka voivat kävellä kapealla aidalla. Tasapainoaistimuksen kaikkia muotoja voidaan kuvailla [[Kiihtyvyys|kiihtyvyyden]] havaitsemisena. |
{{Lähteetön}}'''Tasapainoaisti''' on yksi fysiologisista [[Aisti|aisteista]]. Sen avulla [[Ihminen|ihmiset]] ja muut [[Eläin|eläimet]] voivat mm. kävellä kaatumatta. Joillain eläimillä on parempi tasapainoaisti kuin ihmisillä, esimerkiksi [[Kissa|kissoilla]], jotka voivat kävellä kapealla aidalla. Tasapainoaistimuksen kaikkia muotoja voidaan kuvailla [[Kiihtyvyys|kiihtyvyyden]] havaitsemisena. |
||
[[Kuva:Balance.JPG|thumb|left|200px|Tasapainoaisti]] |
[[Kuva:Balance.JPG|thumb|left|200px|Tasapainoaisti]] |
||
Versio 17. lokakuuta 2010 kello 11.59
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tasapainoaisti on yksi fysiologisista aisteista. Sen avulla ihmiset ja muut eläimet voivat mm. kävellä kaatumatta. Joillain eläimillä on parempi tasapainoaisti kuin ihmisillä, esimerkiksi kissoilla, jotka voivat kävellä kapealla aidalla. Tasapainoaistimuksen kaikkia muotoja voidaan kuvailla kiihtyvyyden havaitsemisena.
Tasapainoaisti koostuu kolmesta osasta: liike-elimestä (sisäkorvan kaarikäytävät), sisäkorvan kuulokivielimestä, ja mm. lihaksissa olevista reseptoreista, jotka muodostavat asentoaistin. Liike-elin aistii kulmakiihtyvyyksiä, kuulokivielin aistii suoraviivaisia kiihtyvyyksiä ja asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden.
Tasapainoaistin häiriintyminen aiheuttaa huimausta ja pahoinvointia ja fysiologiassa puhutaan aistiharhoista. Tasapainoa voivat häiritä Ménièren tauti, sisäkorvan tulehdus, paha nuha ja moni muu sairaus. Sitä voi tilapäisesti häiritä myös nopeat ja voimakkaat liikkeet, esimerkiksi ajaminen karusellissa. Erityisesti hävittäjälentäjät altistuvat tasapainoastin voimakkaille häiriöille.
Voit tilapäisesti häiritä tasapainoaistiasi sulkemalla silmäsi ja pyörimällä nopeasti ympäri 5-6 kertaa. Tämä saa nesteen pyörimään kaarikäytävissä. Kun lopetat pyörimisen, nesteeltä kestää hetki pysähtyä, ja kun sisäkorvan ja näköaistin antavat viestit ovat ristiriitaisia, seurauksena on huimausta. Useimpien astronauttien mielestä heidän tasapainoaistinsa heikentyy avaruudessa, koska siellä ei ole tarpeeksi painovoimaa pitämään heidän korvansa nesteitä tasapainossa. Tästä seuraa matkapahoinvoinnin muoto nimeltään avaruuspahoinvointi.
Tasapainoaistiin liittyy myös niveltunto, pimeässäkin tiedetään missä asennossa jalka tai käsi on ja tasapainoon liittyy paljon opittuja toimintoja. Tiedetään, että puut ovat pystysuorassa ja horisontti vaakasuorassa.