Ero sivun ”Beringinsalmi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkin korjaus
p f
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Bering Strait.jpeg|thumb|Satelliittikuva Beringinsalmesta]]
[[Kuva:Bering Strait.jpeg|thumb|Satelliittikuva Beringinsalmesta]]
[[Kuva:US NOAA nautical chart of Bering Strait.png|thumb|Merikartta Beringinsalmesta]]
[[Kuva:US NOAA nautical chart of Bering Strait.png|thumb|Merikartta Beringinsalmesta]]
'''Beringinsalmi''' erottaa toisistaan [[Aasia]]n mantereen itäisimmän kohdan [[Dežnevinniemi|Dežnevinniemen]] ja [[Pohjois-Amerikka|Amerikan]] mantereen läntisimmän kohdan [[Prince of Walesin niemi|Prince of Walesin niemen]]. Salmi yhdistää pohjoisen [[Tšuktšimeri|Tšuktšimeren]] (osa [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoista jäämerta]]) eteläiseen [[Beringinmeri|Beringinmereen]] (osa [[Tyynimeri|Tyyntämerta]]).
'''Beringinsalmi''' erottaa toisistaan [[Aasia]]n mantereen itäisimmän kohdan [[Dežnevinniemi|Dežnevinniemen]] ja [[Pohjois-Amerikka|Amerikan]] mantereen läntisimmän kohdan [[Prince of Walesin niemi|Prince of Walesin niemen]]. Salmi yhdistää [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoiseen jäämereen]] kuuluvan [[Tšuktšimeri|Tšuktšimeren]] sen eteläpuolella sijaitsevaan [[Beringinmeri|Beringinmereen]], joka puolestaan on osa [[Tyynimeri|Tyyntämerta]].


Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 kilometrin levyinen. Salmen keskellä sijaitsevat [[Diomeden saaret]], jotka ovat noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee [[Venäjä]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] raja sekä kansainvälinen [[päivämääräraja]].
Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 kilometrin levyinen. Salmen keskellä sijaitsevat [[Diomedesaaret]], jotka ovat noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee [[Venäjä]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] raja sekä kansainvälinen [[päivämääräraja]].


Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija [[Vitus Bering]]in mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. [[Semjon Dežnjov]] oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.
Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija [[Vitus Bering]]in mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. [[Semjon Dežnjov]] oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.

Versio 15. lokakuuta 2010 kello 21.46

Satelliittikuva Beringinsalmesta
Merikartta Beringinsalmesta

Beringinsalmi erottaa toisistaan Aasian mantereen itäisimmän kohdan Dežnevinniemen ja Amerikan mantereen läntisimmän kohdan Prince of Walesin niemen. Salmi yhdistää Pohjoiseen jäämereen kuuluvan Tšuktšimeren sen eteläpuolella sijaitsevaan Beringinmereen, joka puolestaan on osa Tyyntämerta.

Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 kilometrin levyinen. Salmen keskellä sijaitsevat Diomedesaaret, jotka ovat noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee Venäjän ja Yhdysvaltain raja sekä kansainvälinen päivämääräraja.

Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija Vitus Beringin mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. Semjon Dežnjov oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.

Esihistoria

Beringin salmi on vain 30–50 metrin syvyinen. Kun merenpinnan taso toistuvasti aleni jääkausiaikana, Beringin salmen paikalla oli maakannas, Beringin maakannas eli Beringia. Kannas hävisi ja salmi avautui viimeisen kerran joskus 10 000—8 000 vuotta sitten, kun merenpinta nousi jäätiköiden sulaessa.

Beringin salmi syntyi alun perin mioseeni- tai plioseenikaudella, mikä päästi kylmän merivirran Tyynellemerelle. Avautuminen ja sulkeutuminen saattoi tapahtua useampaan otteeseen. Erään näkemyksen mukaan viimeinen varsinainen avautuminen sattui 4,5–3,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Alaskan lämpötila laski hieman. Tämän jälkeen salmi avautui ja sulkeutui jääkausiaikana veden pinnan vaihtelun takia.

Aiheesta muualla

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.