Ero sivun ”Komentoliittymä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rubinbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: is:Skipanalínuviðmót
Rivi 36: Rivi 36:
[[gl:Liña de comandos]]
[[gl:Liña de comandos]]
[[ko:명령 줄 인터페이스]]
[[ko:명령 줄 인터페이스]]
[[is:Skipanaviðmót]]
[[is:Skipanalínuviðmót]]
[[it:Interfaccia a riga di comando]]
[[it:Interfaccia a riga di comando]]
[[he:ממשק שורת פקודה]]
[[he:ממשק שורת פקודה]]

Versio 15. lokakuuta 2010 kello 02.06

Bashin komentoliittymä.
Hakusana "komentorivi" johtaa tänne. Windowsin komentorivistä kertova artikkeli on CMD.EXE.

Komentoliittymä (engl. command line interface, CLI) on tapa järjestää ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikointi. Vaikka komentoliittymää voisi pitää graafisen käyttöliittymän vastakohtana, käytännössä vertailu ei ole aivan osuva. Komentoliittymää käytetään usein erikoistapauksissa, kuten tieteellisen tutkimuksen käyttämissä sovelluksissa, monien laitteiden käyttöliittymissä tai näkövammaisille tarkoitetuissa sovelluksissa. Perinteisesti Unixeissa ja Linuxissa komentoliittymä on ollut näkyvässä asemassa järjestelmän ylläpidossa. Tyypillisin komentoliittymässä ajettava ohjelma on komentotulkki. Komentoliittymästä käytetään myös nimityksiä konsoli, terminaali ja pääte.

Komentoliittymän käyttö

Free Pascalin kääntäjää käytetään Cygwinin komentoriviltä.

Komentoliittymässä käyttäjä kirjoittaa komentoriville tietyn syntaksin mukaisen komennon mahdollisine parametreineen ja painaa syöttöpainiketta, jolloin komentotulkki käsittelee käskyn ja tulostaa vastineen näytölle. Suoritteen jälkeen tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Komentoliittymän käyttö ei välttämättä vaadi suurta järjestelmän tuntemusta, sillä komennot ovat usein lyhennyksiä selväkielisistä englanninkielisistä sanoista, ja niille on yleensä saatavilla käytönaikainen ohje komennoilla help tai man.

Historiaa

Komentoliittymä periytyy reikäkorttien ajalta, jolloin tietokoneen käyttö oli suoraviivaista komentojen ja suoritteiden vuorottelua. Komentoliittymä mahdollisti tietokoneen käyttämisen ilman reikäkortteja. Vuorovaikutus tietokoneen kanssa nopeutui, kun komennot ja tulosteet voitiin toteuttaa samalla välineellä. Komentoliittymä oli pääasiallinen tietokoneiden käyttöliittymä, kunnes näyttötekniikan ja -korttien kehitys loi edellytykset grafiikan esittämiselle.

Sovelluksia

Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna hiirellä tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet ohjelmoijat suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä suurtietokoneiden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä. Pankkiautomaatit toimivat monissa paikoissa edelleen komentoliittymän kautta.

Rajoituksia

Kuvien ja äänten käsittely luonnollisesti on hyvin hankalaa komentoliittymästä. Vieraan komentoliittymän käyttäminen ilman ohjeita on vaikeaa ilman huolellisesti tehtyä aputoimintoa. Tavalliseen webin selailuun komentoliittymää ei voi suositella, vaikka se onkin mahdollista telnet-yhteyden yli Unix-palvelinkoneella tai Lynx-selaimella.

Katso myös