Ero sivun ”Vårdön kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kuva, järjest. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Vårdö_kyrka_från_sydost.JPG|thumb |
[[Kuva:Vårdö_kyrka_från_sydost.JPG|thumb|250px|Vårdön kirkko.]] |
||
'''Vårdön kirkko''' on keskiaikainen kivikirkko, joka on peräisin 1500-luvulta. Se sijaitsee [[Vårdö]]n kunnassa [[Ahvenanmaa]]lla, ja se on omistettu [[apostoli Mattias|apostoli Mattiakselle]]. |
|||
| ⚫ | |||
==Rakennus== |
|||
| ⚫ | Alun perin kirkossa lienee ollut kuori-ikkuna ja kaksi ikkunaa eteläseinässä. Länsisisäänkäyntiä ei ollut, vaan sisäänkäynti oli eteläsivulta, paikalla johon myöhemmin rakennettiin asehuone. Pohjoisseinällä on saattanut olla sakaristo, sillä jälkiä tuli esiin tutkimuksissa vuonna 1954. Runkohuoneessa on ollut 1700-luvulla lautalaipio, jonka tilalle on 1872 tehty tynnyriholvi. |
||
[[File:Vårdö kyrka från väster.JPG|thumb|200px|left|Vårdön kirkko lännestä.]] |
|||
| ⚫ | Rakennuksen paikalla oli puukirkko jo ehkä 1300-luvulla. Kivikirkko on muurattu todennäköisesti vuosien 1520 ja 1550 välillä tai mahdollisesti vasta 1550-luvulla.<ref name="Hie1">{{Hie2007|420–422}}</ref> Kirkon alkuperäinen koko oli noin 14,5 × 9,8 metriä. Keskiaikaista muotoa on vaikea hahmottaa, sillä vuonna 1784 kirkkoa laajennettiin länteen päin noin seitsemän metriä, ja 1786 siihen muurattiin sakaristo. Kirkon länsitornin rakensi vuonna 1805 [[Mikael Piimänen]] tornin suunnittelijan piirustuksia mukaillen. Suunnitelmat olivat peräisin Tukholman yli-intendentinvirastosta aikana, jolloin yli-intendenttinä oli [[Carl Fredrik Adelcrantz|C. F. Adelcrantz]], ja tehty samalla kertaa kuin kirkon laajennussuunnitelmat mutta toteutettavaksi sitten kun seurakunnalla olisi siihen paremmin varaa. Sitä ennen kirkon vierellä oli ollut erillinen puutapuli.<ref name="kp">{{Verkkoviite | Osoite = http://kyrkpressen.koealue.com/paperarchive/KP0529.pdf| Nimeke =Gå mer i kyrkan, vårdöbon!| Selite =nro 29-30| Julkaisu =Kykrpressen| Ajankohta = 21.7.2005| Viitattu = 6.10.2010 | Kieli = }}</ref>. Sitä ennen kelloja soitettiin katolla olleesta kattoratsastajasta.<ref name="Hie1"/><ref>{{Rakennusperintörekisteri|200904}}</ref> |
||
| ⚫ | Alun perin kirkossa lienee ollut kuori-ikkuna ja kaksi ikkunaa eteläseinässä. Länsisisäänkäyntiä ei ollut, vaan sisäänkäynti oli eteläsivulta, paikalla, johon myöhemmin rakennettiin asehuone. Pohjoisseinällä on saattanut olla sakaristo, sillä jälkiä tuli esiin tutkimuksissa vuonna 1954. Runkohuoneessa on ollut 1700-luvulla lautalaipio, jonka tilalle on 1872 tehty tynnyriholvi.<ref name="Hie1"/> |
||
Kruunu takavarikoi kappelilta toisen kellon 1544, jolloin sen nimi oli Pyhän Mattiaan kappeli. Itsenäinen seurakunta siitä muodostettiin 1866. Isonvihan aikaan kirkko säästyi, vaikka muuten kylä poltettiin.<ref name="Hie1"/> |
Kruunu takavarikoi kappelilta toisen kellon 1544, jolloin sen nimi oli Pyhän Mattiaan kappeli. Itsenäinen seurakunta siitä muodostettiin 1866. Isonvihan aikaan kirkko säästyi, vaikka muuten kylä poltettiin.<ref name="Hie1"/> |
||
==Sisätilat== |
|||
Kirkosta ei ole löydetty keskiaikaisia maalauksia eikä [[Vihkiristi|vihkiristejä]]. Sen sijaan kuori-ikkunan ympäriltä on löydetty jälkiä maalauksista, jotka ovat 1600-luvun puolivälistä tai lopulta. Kiinteästä sisustuksesta on mainintoja, esimerkiksi että puualttarin tilalle muurattiin noin 1645 kivialttari.<ref name="Hie1"/> Nykyisin kirkossa on kirjailija [[Sally Salminen|Sally Salmisen]] veljen Runar Salmisen veistämä Mattiaan patsas. Salminen on myös veistänyt kyyhkyn saarnastuolin yläpuolelle. Nykyisen alttaritaulun ''Kristus Getsemanessa'' on maalannut [[R. W. Ekman]].<ref name="kp" /> |
Kirkosta ei ole löydetty keskiaikaisia maalauksia eikä [[Vihkiristi|vihkiristejä]]. Sen sijaan kuori-ikkunan ympäriltä on löydetty jälkiä maalauksista, jotka ovat 1600-luvun puolivälistä tai lopulta. Kiinteästä sisustuksesta on mainintoja, esimerkiksi että puualttarin tilalle muurattiin noin 1645 kivialttari.<ref name="Hie1"/> Nykyisin kirkossa on kirjailija [[Sally Salminen|Sally Salmisen]] veljen Runar Salmisen veistämä Mattiaan patsas. Salminen on myös veistänyt kyyhkyn saarnastuolin yläpuolelle. Nykyisen alttaritaulun ''Kristus Getsemanessa'' on maalannut [[R. W. Ekman]].<ref name="kp" /> |
||
Versio 14. lokakuuta 2010 kello 16.58
Vårdön kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka on peräisin 1500-luvulta. Se sijaitsee Vårdön kunnassa Ahvenanmaalla, ja se on omistettu apostoli Mattiakselle.
Rakennus
Rakennuksen paikalla oli puukirkko jo ehkä 1300-luvulla. Kivikirkko on muurattu todennäköisesti vuosien 1520 ja 1550 välillä tai mahdollisesti vasta 1550-luvulla.[1] Kirkon alkuperäinen koko oli noin 14,5 × 9,8 metriä. Keskiaikaista muotoa on vaikea hahmottaa, sillä vuonna 1784 kirkkoa laajennettiin länteen päin noin seitsemän metriä, ja 1786 siihen muurattiin sakaristo. Kirkon länsitornin rakensi vuonna 1805 Mikael Piimänen tornin suunnittelijan piirustuksia mukaillen. Suunnitelmat olivat peräisin Tukholman yli-intendentinvirastosta aikana, jolloin yli-intendenttinä oli C. F. Adelcrantz, ja tehty samalla kertaa kuin kirkon laajennussuunnitelmat mutta toteutettavaksi sitten kun seurakunnalla olisi siihen paremmin varaa. Sitä ennen kirkon vierellä oli ollut erillinen puutapuli.[2]. Sitä ennen kelloja soitettiin katolla olleesta kattoratsastajasta.[1][3]
Alun perin kirkossa lienee ollut kuori-ikkuna ja kaksi ikkunaa eteläseinässä. Länsisisäänkäyntiä ei ollut, vaan sisäänkäynti oli eteläsivulta, paikalla, johon myöhemmin rakennettiin asehuone. Pohjoisseinällä on saattanut olla sakaristo, sillä jälkiä tuli esiin tutkimuksissa vuonna 1954. Runkohuoneessa on ollut 1700-luvulla lautalaipio, jonka tilalle on 1872 tehty tynnyriholvi.[1]
Kruunu takavarikoi kappelilta toisen kellon 1544, jolloin sen nimi oli Pyhän Mattiaan kappeli. Itsenäinen seurakunta siitä muodostettiin 1866. Isonvihan aikaan kirkko säästyi, vaikka muuten kylä poltettiin.[1]
Sisätilat
Kirkosta ei ole löydetty keskiaikaisia maalauksia eikä vihkiristejä. Sen sijaan kuori-ikkunan ympäriltä on löydetty jälkiä maalauksista, jotka ovat 1600-luvun puolivälistä tai lopulta. Kiinteästä sisustuksesta on mainintoja, esimerkiksi että puualttarin tilalle muurattiin noin 1645 kivialttari.[1] Nykyisin kirkossa on kirjailija Sally Salmisen veljen Runar Salmisen veistämä Mattiaan patsas. Salminen on myös veistänyt kyyhkyn saarnastuolin yläpuolelle. Nykyisen alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut R. W. Ekman.[2]
Kirkossa on uusikaupunkilaisen Jens Zachariassenin rakentamat 8-äänikertaiset urut vuodelta 1889. Ne on uudistanut Hans Heinrich vuonna 1975.
Lars Sonck laati 1900-luvun alussa piirustukset uutta kirkkoa varten tien toiselle puolelle, mutta hiukan suurellinen rakennus jäi toteutumatta.[2]
Katso myös
Lähteet
- Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
Viitteet
- ↑ a b c d e Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420–422. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ a b c Gå mer i kyrkan, vårdöbon! (nro 29-30) Kykrpressen. 21.7.2005. Viitattu 6.10.2010.
- ↑ Vårdön kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vårdön kirkko Wikimedia Commonsissa
