Ero sivun ”Virtsakivitauti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: hi:गुर्दे की पथरी |
p Botti muokkasi: ta:சிறுநீரகக் கல் |
||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
[[scn:Carculu rinali]] |
[[scn:Carculu rinali]] |
||
[[sv:Njursten]] |
[[sv:Njursten]] |
||
[[ta: |
[[ta:சிறுநீரகக் கல்]] |
||
[[tr:Böbrek taşı]] |
[[tr:Böbrek taşı]] |
||
[[uk:Нирковокам'яна хвороба]] |
[[uk:Нирковокам'яна хвороба]] |
||
Versio 10. lokakuuta 2010 kello 03.24
Virtsakivitauti on tila, jossa virtsateihin eli munuaisaltaaseen, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen muodostuu kiinteitä kappaleita.[1] Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivi voi syntyä jos jokin virtsan niukkaliukoisista aineista, kuten virtsahappo, saostuu. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat oksentelu ja joskus kuumeilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. Suomessa noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä.
Oireet
Virtsakivet voivat aiheuttaa akuutin virtsakivikohtauksen, jonka aiheuttaja on tyypillisesti virtsajohtimeen kiilautunut kivi. Kohtauksen ensioire on äkillinen, voimakas kipu, joka tuntuu selässä, kyljessä ja alavatsalla. Kipu voi olla vaikea paikallistaa, koska se voi säteillä navan vierestä melkein nivusiin, sieltä lonkan seudulle, ristiselän kautta alimman kylkiluun korkeudelle. Oireena on suurimmalla osalla potilaista myös verivirtsaisuus, jota ei välttämättä havaitse paljain silmin.[2]
Hoito
Jos munuaiskivet ovat pieniä, ne tulevat itsestään ulos useimmiten muutaman päivän kuluessa. Nykyään munuaiskiviä ei poisteta kirurgisesti, vaan ne murskataan ESWL-laitteella eli kehon ulkopuolisella painesysäysaaltohoidolla.[3] Kiireellisissä tapauksissa kivi poistetaan tähystyksellä. Suurikokoisempia munuaiskiviä voidaan joutua poistamaan kirurgisella toimenpiteellä. Kivi saattaa aiheuttaa munuaisen allassysteemien laajentumaa. Laajentuma näkyy ultraäänikuvassa ja kivi röntgenin varjoainekuvauksissa.
Lähteet
- ↑ Saarelma, O.: Virtsakivitauti Lääkärikirja Duodecim. 21.3.2007. Terveyskirjasto. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ Lindell, O.: Virtsakivien hoito. Duodecim, {{{Vuosi}}}, 2007. vsk, nro 123, s. 3017-3024.
- ↑ Hus.fi
- YKT 16.3.2007, Pekka Hellström: "Virtsakivitauti"
- Duodecim 2002;118(21):2183-2190 Kari Lehtoranta, Eija Tukiainen, Ossi Lindell "Virtsakivipotilaan tutkiminen sekä ruokavalion ja lääkehoidon mahdollisuudet"