Ero sivun ”Koillis-Grönlannin kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ast:Parque Nacional de Groenlandia del noreste |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Koillis-Grönlannin kansallispuisto''' on [[Grönlanti|Grönlannissa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²<ref>[http://www.stat.gl/LinkClick.aspx?link=Intranet%2fGIF_2009_WEB.pdf&tabid=57&mid=473&language=en-US Statistics Greenland, Greenland in Figures, 2009]</ref> ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta. |
'''Koillis-Grönlannin kansallispuisto''' on [[Grönlanti|Grönlannissa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²<ref>[http://www.stat.gl/LinkClick.aspx?link=Intranet%2fGIF_2009_WEB.pdf&tabid=57&mid=473&language=en-US Statistics Greenland, Greenland in Figures, 2009]</ref> ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta. |
||
==Maantiede== |
|||
Puiston rajat ovat melko suorat [[Sermersooq|Sermersooqin kunnan]] ollen puiston eteläpuolella, ja [[Qaasuitsup|Qaasuitsupin]] puiston länsipuolella 45° läntisen [[pituuspiiri|pituuspiirin]] kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita. |
Puiston rajat ovat melko suorat [[Sermersooq|Sermersooqin kunnan]] ollen puiston eteläpuolella, ja [[Qaasuitsup|Qaasuitsupin]] puiston länsipuolella 45° läntisen [[pituuspiiri|pituuspiirin]] kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita. |
||
==Historia== |
|||
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti [[Ittoqqortoormiit|Ittoqqortoormiitin]] asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut [[Eismitte]] ja [[North Ice|North Ice tutkimusasemat.]] |
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti [[Ittoqqortoormiit|Ittoqqortoormiitin]] asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut [[Eismitte]] ja [[North Ice|North Ice tutkimusasemat.]] |
||
==Väestö== |
|||
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa ton toiminnassa ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä. |
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa ton toiminnassa ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä. |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
[[Kuva:Greenland, Rype Fjord (js)1.jpg|thumb|Jäistä maisemaa kansallispuistossa]] |
[[Kuva:Greenland, Rype Fjord (js)1.jpg|thumb|Jäistä maisemaa kansallispuistossa]] |
||
==Eläimistö== |
|||
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 [[myskihärkä|myskihärkää,]] sekä lukuisia [[Jääkarhu|jääkarhuja]] ja [[mursu|mursuja]]. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muunmuassa [[Naali|naali,]] [[Kärppä|kärppä,]] [[Poro|poro,]] [[sopuli]] ja [[Napajänis|napajänis.]] [[Hirvi|Hirvet]] katosivat puistosta vuonna 1900, ja [[susi|sudet]] vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja. |
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 [[myskihärkä|myskihärkää,]] sekä lukuisia [[Jääkarhu|jääkarhuja]] ja [[mursu|mursuja]]. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muunmuassa [[Naali|naali,]] [[Kärppä|kärppä,]] [[Poro|poro,]] [[sopuli]] ja [[Napajänis|napajänis.]] [[Hirvi|Hirvet]] katosivat puistosta vuonna 1900, ja [[susi|sudet]] vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja. |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa [[amerikanjääkuikka|amerikanjääkuikka,]] [[valkoposkihanhi|valkoposkihanhi,]] [[Lyhytnokkahanhi|lyhytnokkahanhi,]] [[Haahka|haahka,]] [[kyhmyhaahka|kyhmyhaahka,]] [[Tunturihaukka|tunturihaukka,]] [[tunturipöllö|tunturipöllö,]] [[pulmussirri|pulmussirri,]] [[Kiiruna|kiiruna,]] ja [[Korppi|korppi.]] |
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa [[amerikanjääkuikka|amerikanjääkuikka,]] [[valkoposkihanhi|valkoposkihanhi,]] [[Lyhytnokkahanhi|lyhytnokkahanhi,]] [[Haahka|haahka,]] [[kyhmyhaahka|kyhmyhaahka,]] [[Tunturihaukka|tunturihaukka,]] [[tunturipöllö|tunturipöllö,]] [[pulmussirri|pulmussirri,]] [[Kiiruna|kiiruna,]] ja [[Korppi|korppi.]] |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 6. lokakuuta 2010 kello 15.28
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva kansallispuisto. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²[1] ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.
Maantiede
Puiston rajat ovat melko suorat Sermersooqin kunnan ollen puiston eteläpuolella, ja Qaasuitsupin puiston länsipuolella 45° läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Historia
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitte ja North Ice tutkimusasemat.
Väestö
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa ton toiminnassa ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä.
1.jpg)
Eläimistö
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 myskihärkää, sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muunmuassa naali, kärppä, poro, sopuli ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900, ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.
Alueen vesissä elää muunmuassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna, ja korppi.