Ero sivun ”Koillis-Grönlannin kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
===Eläimistö=== |
===Eläimistö=== |
||
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 [[myskihärkä|myskihärkää]] |
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 [[myskihärkä|myskihärkää,]] sekä lukuisia [[Jääkarhu|jääkarhuja]] ja [[mursu|mursuja]]. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muunmuassa [[Naali|naali,]] [[Kärppä|kärppä,]] [[Poro|poro,]] [[sopuli]] ja [[Napajänis|napajänis.]] [[Hirvi|Hirvet]] katosivat puistosta vuonna 1900, ja [[susi|sudet]] vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja. |
||
Alueen |
Alueen vesissä elää muunmuassa [[Norppa|norppa,]] [[Partahylje|partahylje,]] [[Grönlanninhylje|grönlanninhylje,]] [[Kuplahylje|kuplahylje,]] [[sarvivalas]] ja [[Maitovalas|maitovalas.]] |
||
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa [[amerikanjääkuikka]] |
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa [[amerikanjääkuikka|amerikanjääkuikka,]] [[valkoposkihanhi|valkoposkihanhi,]] [[Lyhytnokkahanhi|lyhytnokkahanhi,]] [[Haahka|haahka,]] [[kyhmyhaahka|kyhmyhaahka,]] [[Tunturihaukka|tunturihaukka,]] [[tunturipöllö|tunturipöllö,]] [[pulmussirri|pulmussirri,]] [[Kiiruna|kiiruna,]] ja [[Korppi|korppi.]] |
||
===Lähteet=== |
===Lähteet=== |
||
Versio 2. lokakuuta 2010 kello 16.20
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva kansallispuisto. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²[1] ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.
Maantiede
Puiston rajat ovat melko suorat Sermersooqin kunnan ollen puiston eteläpuolella, ja Qaasuitsupin puiston länsipuolella 45° läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Historia
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitte ja North Ice tutkimusasemat.
Väestö
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa ton toiminnassa ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä.
1.jpg)
Eläimistö
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 myskihärkää, sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muunmuassa naali, kärppä, poro, sopuli ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900, ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.
Alueen vesissä elää muunmuassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna, ja korppi.