Feuillanttien klubi

Nimitystä Club des Feuillants käytettiin vaihtoehtoisena nimenä Amis de la Constitution -nimisestä poliittisesta kerhosta, joka toimi Pariisissa Ranskan vallankumouksen aikana. Nimitys johtui klubin kokoontumispaikasta, joksi vakiintui samaa nimeä kantaneen vanhan sisteriläisjärjestön luostari kaupungin keskustassa, lähellä Tuileries’tä.

Amis de la Constitution (Perustuslain ystävät) -klubi kannatti perustuslaillista monarkiaa aikana, jolloin kuninkaanvallan kumoaminen oli saamassa kannatusta Ludvig XVI:n epäonnisen pakomatkan ja kiinnijäämisen jälkeen kesäkuussa 1791. Uusi klubi syntyi, kun siihen asti maltillisen jakobiiniklubin piirissä nousi radikaalistumisen mukana esille niitä, jotka halusivat jatkaa entistä valtiomuotoa uuden perustuslain alaisuudessa. Erosta tuli julkinen, kun perustuslaillisen monarkian kannattajat julkaisivat asiaansa perustelevan lehtisen 16. heinäkuuta 1791.

Uuden klubin jäseniksi tuli 264 entistä jakobiinia. Sen alkuperäinen tarkoitus oli tasapainottaa radikaalien jakobiinien aina vain painavampaa vaikutusvaltaa. Ensimmäiset istunnot pidettiin Palais-Royalissa ja sitten rue Saint-Honorélla sijainneessa luostarissa.

Feuillants -klubin johtajana toimi Barnave, joka oli kansalliskokouksen määräämänä ollut hakemassa kuninkaallista perhettä takaisin Varennesta. Jäsenistöön kuului poliitikkoja, tiedemiehiä ja korkeita upseereita, mm. matemaatikko, tähtitieteilija ja useita tieteellisiä teoksia julkaissut Bailly, sekä Yhdysvaltain vallankumouksessa mainetta saanut La Fayette. Muita nimiä olivat Alexandre Théodore Victor Lameth, Emmanuel Joseph Sieyès, Louis Ramond de Carbonnières, Vincent-Marie Viénot de Vaublanc, Bernard Germain de Lacépède, Bernard Journu-Auber, Hugues-Bernard Maret ja sallivuutta puolustanut protestanttinen pastori Paul-Henri Marron.

Klubi menetti vaikutusmahdollisuutensa, kun lakiasäätävä kokous hajotettiin 21. syyskuuta 1792. Saman vuoden maaliskuussa girondistit olivat sulkeneet ulkopuolelle feuillants-klubin jäseniksi tunnetut ministerit kostoksi siitä, että he olivat vastustaneet sotaa Itävallan kanssa. Monarkian kaaduttua 10. elokuuta klubin jäsenet joutuivat maalitauluiksi. Laadittiin 841 nimen luettelo ja klubin jäseniä pidätettiin ja syytettiin maanpetoksesta. Barnave teloitettiin 29. marraskuuta 1793.

Feuillant-nimeä käytettiin vielä jonkin aikaa loukkauksena, joka tarkoitti samaa kuin ”maltillinen”, ”kuninkaanvallan kannattaja” ja ”aristokraatti”.

Katso myös

• Feuillants