Viron vapaussotureiden liitto

Viron vapaussotureiden liitto (vir. Eesti Vabadussõjalaste keskliit) oli kenraalimajuri Andres Larkan ja asianajaja Artur Sirkin 1929 perustama oikeistoradikaalinen järjestö, joka pyrki haastamaan ja muuttamaan parlamentaristisen poliittisen järjestelmän. Kannattajista ja liikkeestä käytettiin nimitystä vapsit (vir. vapsid). Liike lakkautettiin vuonna 1934.

Järjestön tarkoituksena oli ajaa sotaveteraanien asiaa, mutta liike politisoitui nopeasti. Vuoden 1932 liittokokouksessaan vapsit arvostelivat Viron hallitusta sekä yleensä parlamentarismin heikkouksia.

Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla

Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia 1932 parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiin useita kansanäänestyksiä. Riigikogun, eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa 1932 äänin 333 107 vastaan–161 595 puolesta. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo 1929 tekemästä perustuslakiesityksestä suoritettiin kansanäänestys elokuussa 1932, mutta ehdotus hylättiin niukasti 330 632–316 338.

Vapsien perustuslakiesitys ja suosion nousu

Vapsit esittivät perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan riigivanem, parlamentin puhemies, saisi laajat valtaoikeudet. Riigivanemilla olisi oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit ja antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja, sekä nimittää pääministerin johtama hallitus. Perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa 1933 jolloin selvä enemmistö, 72,7 prosenttia äänestäjistä kannatti muutosta.

Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissä pidetyissä kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan 24. tammikuuta 1934 ja huhtikuussa 1934 oli määrä järjestää riigikogun vaalit.

5. maaliskuuta alettiin kerätä nimiä viideksi vuodeksi valittavan riigivanemin vaaleja varten. Vapsien Andres Larka sai 11. maaliskuuta mennessä 52 436 nimeä, Johann Laidoner 18 220 nimeä, pääministeri Päts 8 969 nimeä ja Rei 2 786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi riigivanem ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön parlamentissa.

Poikkeustila ja järjestön lakkauttaminen

Konstantin Päts ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti 12. maaliskuuta Viroon puoleksi vuodeksi poikkeustilan.

Päts määräsi nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien Andres Larka oli saanut 64 658 nimeä (51 %), Johann Laidoner 38 493 nimeä (30 %), Konstantin Päts 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %). Päts nimitti Johann Laidonerin ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa. Vapsien johtohenkilöt saivat lieviä vankeustuomioita, vakavien syytteiden rauetessa todisteiden puutteeseen.

Parlamentarismin alasajo

Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet 16. maaliskuuta, minkä jälkeen Päts siirsi sekä riigivanemin että riigikogun vaalit vuoden 1933 perustuslain vastaisin pidettäväksi myöhemmin. Kumpiakaan vaaleja ei pidetty.

Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa 1934 virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen Karl Einbundin. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.

Yksipuoluejärjestelmä ja vapsien vallankaappaushanke

1935 keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama Isamaaliit, jonka pää-äänenkannattajana toimi Uus Eesti -sanomalehti.

Joulukuussa 1935 paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkä suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. Andres Larka tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa 1937.

1936 Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missä kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle perustuslakia säätävä kansalliskokous. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin, mutta ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa 1937 ja hyväksyi heinäkuussa 1938 voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitä nimitettiin Pätsin perustuslaiksi.

Linkit

• Eesti Vabadussõjalaste Liit