Ero sivun ”Y Canum Venaticorum” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ru:La Superba |
p Botti lisäsi: roa-rup:La Superba; kosmeettisia muutoksia |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| parallaksi= 4,590 [[mas]] |
| parallaksi= 4,590 [[mas]] |
||
| säteisnopeus= km/s |
| säteisnopeus= km/s |
||
| ominaisliike=RA: -2,20 <br> dekl.: 13,05 |
| ominaisliike=RA: -2,20 <br /> dekl.: 13,05 |
||
| leveysmax =90 |
| leveysmax =90 |
||
| leveysmin =45 |
| leveysmin =45 |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
{{Ajokoirien tähdistö}} |
{{Ajokoirien tähdistö}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Tähdet]] |
||
[[roa-rup:La Superba]] |
|||
[[de:La Superba]] |
[[de:La Superba]] |
||
[[en:La Superba]] |
[[en:La Superba]] |
||
Versio 26. syyskuuta 2010 kello 09.04
| La Superba | |
|---|---|
 |
|
| HR-designaatio | HR 4846 |
| HD-designaatio | HD 110914 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | 4,8–6,3 mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | -5,28 Mv |
| Valovoima | LO (aurinkoa) aurinkoa |
| Spektriluokka | C7lab |
| Väri-indeksi | B-V U-B |
| Lämpötila | 2800 K |
| Massa | 3 MO (aurinkoa) M☉ |
| Säde | 1100RO (aurinkoa) R☉ |
| Muuttujatyyppi | Puolisäännöllinen |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Ajokoirat |
| Rektaskensio (J2000) | 12h 45m 07,83s |
| Deklinaatio (J2000) | +45° 26' 24.92" |
| Etäisyys | 711 valovuotta (218 parsekia) |
| Parallaksi | 4,590 mas mas |
| Säteisnopeus | km/s km/s |
| Ominaisliike |
RA: -2,20 dekl.: 13,05 mas/v |
|
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 45° S välillä. |
|
Y Canum Venaticiorum (Y CVn) eli La Superba on Ajokoirien tähdistössä oleva punainen puolisäännöllinen muuttuva tähti, jonka kirkkaus vaihtelee suunnilleen välillä 4,8–6,3 puolisäännöllisesti tyypin SRB mukaan noin 158 päivän jaksoissa. On epäilty jopa 2000 päivän jaksoja. La Superba on syvänpunainen B-V 2.5. Punaisempia ovat mm V Aquilae, R Leporis ja T Lyrae.
Tähti luokitellaan spektriluokan C7 tai CN5 ylijättiläiseksi. Tähtien kehitysteorian mukaan tähti ei ole varsinainen ylijättiläinen vaan jättiläinen, jolla on hiilestä ja hapesta koostuva ydin. Tähti on hiilirikas toisin kuin useimmat jättiläistähdet. Tähti on 710 valovuoden päässä ja yksi viileimmistä paljain silmin havaittavista tähdistä, pintalämpötila 2100 K tai 2800 K. Kun lämpösäteily otetaan huomioon, tähti paistaa 4400 auringon voimalla. Tähden säde on 2 AU. La Superba on kehittymässä kirkkaaksi jättiläiseksi ja sen massa on 3 auringon massaa tai yli. Tähti menettää kymmenesmiljoonasosan massastaan vuodessa nopeudella 10 km/s tähtituulena. Tähtituuli on synnyttänyt 2.5 valovuoden eli 0,2 asteen läpimittaisen kaasuvaipan. Menneisyydessä tähti menetti massaa 50 kertaa nopeammin kuin nyt mikä viittaa siihen, että tähti on alkanut singota ulkokerroksiaan ja kehittyä valkoiseksi kääpiöksi. La Superba on taivaan kirkkaimpia J-tähtiä joissa on hiilen harvinaista isotooppia 13.