Ero sivun ”Huittinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 29: Rivi 29:
| osoite = Risto Rytin katu 36
| osoite = Risto Rytin katu 36
| genetiivi = Kaupungin
| genetiivi = Kaupungin
| johtaja = Jyrki Peltomaa
| johtaja = Emil
| valtuusto-koko = 35
| valtuusto-koko = 35
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2004 - 2008<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Helsingin sanomat|Nimeke=Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu|Ajankohta=2.1.2008|Osoite=http://www2.hs.fi/extrat/kunnallisvaalit2004/tulos/tulos.jsp|Julkaisija=Helsingin sanomat|Luettu=2. tammikuuta 2008}}</ref><br />&nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br />&nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br />&nbsp;• [[Kristillisdemokraatit|KD]]
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2004 - 2008<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Helsingin sanomat|Nimeke=Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu|Ajankohta=2.1.2008|Osoite=http://www2.hs.fi/extrat/kunnallisvaalit2004/tulos/tulos.jsp|Julkaisija=Helsingin sanomat|Luettu=2. tammikuuta 2008}}</ref><br />&nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br />&nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br />&nbsp;• [[Kristillisdemokraatit|KD]]

Versio 20. syyskuuta 2010 kello 13.42

Huittinen
Vittis

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°10′35″N, 22°41′55″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kuntanumero 102
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1000 ekr.
– kaupungiksi 200 ekr.
Kuntaliitokset Vampula (2009)
Kokonaispinta-ala 539,55 km²
207:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 532,61 km²
– sisävesi 6,94 km²
Väkiluku 9 644
100:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 18,11 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Emil
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2004 - 2008[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • PS
 • KD

13
9
6
5
1
1
www.huittinen.fi
Lauttakylänkatu Huittisten keskustassa
Huittisten kivikirkko

Huittinen (ruots. Vittis), on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupunki kuuluu Porin seutukuntaan. Kaupungissa asuu 9 644 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 539,55 km2, josta 6,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,11 asukasta/km2. Huittisista erotettiin vuonna 1892 omaksi kunnaksi Kauvatsa, joka liitettiin osaksi naapurikaupunki Kokemäkeä vuonna 1969, sekä vuonna 1919 Keikyä, joka yhdistettiin Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Myös Vampula on ennen ollut osa Huittista, ja se liitettiin uudelleen Huittisiin vuoden 2009 alusta.

Huittisten suurin vesistö on Kokemäenjoki, joka virtaa aluksi lounaaseen, mutta kääntyy kunnan alueella luoteeseen kohti Poria. Siihen yhtyvät tärkein sivujoki Loimijoki sekä pienemmät Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki. Järviä ei Huittisten alueella enää ole, mutta sen sijaan luoteisosassa on laajoja soita. Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston eteläpää ulottuu Huittisten puolelle ja puiston opastuskeskus on entisellä Karhiniemen koululla.

Huittisten harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkko paloi vuonna 1783 ja korjauksen yhteydessä siihen lisättiin korkea torni. Tasaisen maaston ansiosta torni näkyy kauas ympäristöön.

Huittisten naapurikunnat ovat Kokemäki, Köyliö, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.

Huittisten vaakunan on suunnitellut Erkki Honkanen ja se on vahvistettu vuonna 1953.[7]

Kunnan alueelta, Palojoelta, löydettiin noin sata vuotta sitten yksi Suomen kuuluisimmista muinaisesineistä, hirvenpään muotoinen lyömäase, joka on peräisin kivikaudelta. Se on talletettu Kansallismuseoon.

Huittisiin asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.[8]

Talous

Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä ja lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta voimakkaasti erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerintuotannossa. Huittisten sikakeskittymä on kansallisestikin merkittävä. Sikojen kappalemäärällä mitattuna Huittinen on Suomen sikaisin kunta.

Huittinen tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Liikenteellisesti Huittinen sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Huittisten keskustan tuntumassa on Helsingistä Poriin johtavan valtatie 2:n ja Raumalta Kouvolaan johtavan valtatie 12:n risteys. Samassa paikassa on myös Auraan johtavan kantatie 41:n päätepiste. Teiden risteys tuli valmistuttuaan 1960-luvulla nopeasti tunnetuksi useista liikenneonnettomuuksista ja se muutettiin eritasoliittymäksi jo vuonna 1967.

Sijaintinsa ansiosta Huittinen on erittäin vilkas linja-autoliikenteen solmukohta. Päivittäin sieltä lähtee useita pikavuoroja Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen suuntiin. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi (1972) Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys.[9]

Vuonna 2001 konkurssiin ajautunut tunnettu elintarvikeyhtiö Huittisten Lihapojat oli aikoinaan yksi kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö työllisti tuolloin noin 200 henkilöä.

Jokisivun kultakaivos sijaitsee Huittisissa. Polar Mining aloitti esiintymän louhimisen vuonna 2009 [10].

Kylät

Huittisten keskustaajama on Lauttakylä. Se on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen keskus.

  • Hirvelä
  • Hannula
  • Huittistenkylä
  • Huhtamo
  • Hurula
  • Kaharila
  • Kannila
  • Karhiniemi
  • Korkeakoski
  • Korvenkylä
  • Kirkonkylä
  • Lauha
  • Lauttakylä (keskustaajama)
  • Leppäkoski
  • Loima
  • Löysälä
  • Matikkala
  • Mauriala
  • Mommola
  • Naatula
  • Nanhia
  • Palojoki
  • Pappilanniemi
  • Pöyriälä
  • Raijala
  • Raskala
  • Rekikoski
  • Rieskala
  • Riesola
  • Sampu
  • Sorvola
  • Suttila
  • Suontausta
  • Vakkila.

Huittisen kyliä ovat myös

Etäisyyksiä Huittisista

  • Forssa 65 km
  • Helsinki 180 km
  • Hämeenlinna 119 km
  • Pori 62 km
  • Rauma 67 km
  • Tampere 77 km
  • Turku 90 km
  • Loimaa 52 km

Tunnettuja huittislaisia

Urheilu

Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Seppo Peltola, Ringa Ropo, Antti Rintakoski ja Petteri Lax.

Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs).

Hiihdossa Lujalle toi 2007 ensimmäisen Suomen mestaruuden Jenni Höylänen nuorten sarjassa.

Suomen mestaruuksiin yltivät aikanaan myös painon- ja voimannostajat sekä juniorilentopalloilijat.

Nykyisistä joukkuelajeista on menestynyt parhaiten salibandy, jossa SBS Rupun naisjoukkue sijoittui parhaimmillaan kaudella 2006-2007 naisten salibandyliigan neljänneksi. Joukkueen silloinen valmentaja, Matti Kaipio, nousi myöhemmin naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi.

Kaudella 2010-2011 korkeimmalla sarjatasolla voidaan nähdä pelaavan Luja HT:n jääkiekon edustusjoukkueen, joka osallistuu Suomisarjaan.

Lähteet

  • Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 103–108)

Viitteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  9. Mikola, Tapani: Lauttakylän Auto Oy 1934–1984, s. 127. Satakunnan Kirjateollisuus 1984, Pori.
  10. Dragon Mining: http://www.dragon-mining.com.au/-Jokisivu-Finland-.html Jokisivu

Aiheesta muualla