John Jacob von Julin

John (Johan) Jacob Julin, vuodesta 1849 von Julin (5. elokuuta 1787 Oulu – 11. maaliskuuta 1853 Helsinki) oli apteekkari, tehtaanomistaja ja vuorineuvos.

Hänen vanhempansa olivat apteekkari Johan Julin (1752–1820) ja Albertina Jakobintytär Karberg (1765–1835).

John Julin oli naimisissa neljä kertaa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Elisabet Katarina Keckman, oululaisen kauppaneuvoksen Lars Henrik Keckmanin ja Helena Schulinin tytär, joka kuoli 1815 synnytettyään ensimmäisen lapsensa kuukautta aikaisemmin. Toinen puoliso Emilia Lindsay oli skotlantilainen, pappi James Lindsayn ja Sarah Daltonin tytär. Myös Emilia menehtyi synnytyksen komplikaatioihin synnytettyään viidennen lapsensa vuonna 1835.

Julinin kolmas ja neljäs puoliso olivat sisarukset. Charlotta Johanna Ottiliana Jägerskjöld (1814–1844), joka itse oli Julinin ensimmäisen lapsen ikäinen, kuoli kolmannen lapsensa synnytykseen. Charlotta von Julinin tyttärestä Helene von Julinista tuli aikanaan Carl Gustaf Emil Mannerheimin äiti. Julinin neljäs puoliso oli Engel Lovisa (Louise) Catharina Jägerskjöld (s. 1810– k. 1890). Von Julinin sukuhaaroja ovat esimerkiksi Juslin ja Mannerheimin jälkeläiset.^lähde?

John Julinista tuli isänsä tapaan apteekkari. Hän harjoitteli isänsä apteekissa Oulussa ja lähti 1806 Ruotsiin opiskelemaan kemiaa ja harjoittelemaan apteekkeihin. Proviisoriksi John Julin valmistui 1808 ja apteekkariksi 1810.

Valmistuttuaan John Julin palasi synnyinmaahansa ja osti Turun akatemian apteekin 1811.

Akatemian apteekkari

Jo vuonna 1815 John Julin oli kiinnostunut myös teollisuudesta ostettuaan tupakkatehtaan läheltä apteekkiaan ja tehtyään vuoden pituisen tutustumismatkan Englantiin. Hän alkoi harjoittaa ulkomaankauppaa ja hankkia osuuksia turkulaisiin höyrylaivoihin.

Julinin apteekkarintoimen Turussa keskeytti Turun palo syyskuussa 1827 ja toiminta jatkui Helsingissä 1828 Akatemian siirryttyä sinne. Julinin apteekista Etelä-Esplanadin ja Unioninkadun kulmatalossa tuli nyt Helsingin yliopiston apteekki. Huolimatta siitä, että Helsingin III apteekki menestyi hyvin, Julin vaihtoi elämänsä suuntaa teollisuudenharjoittajaksi ja maanviljelijäksi.

Ruukinpatruuna

Vuonna 1822 von Julin osti Fiskarsin rautaruukin perustaen sinne valimon, 1832 Suomen ensimmäisen hienotakomon ja 1837 Suomen ensimmäisen mekaanisen konepajan, joka valmisti ensimmäisen suomalaisen laivahöyrykoneen.

Fiskarsin konepajaan liittyi myös maatila, jonka puitteissa kehitettiin maataloutta, mm. uusia auroja maatalouden tarpeisiin.

Fiskarsin lisäksi omisti Julin useita muitakin ruukkeja (mm. Antskogin, Kosken ja Kärkelän ruukit) sekä kupari- ja rautakaivoksia (mm. Orijärven kaivos). Maaomistuksia hänellä oli Pohjan lisäksi Karjaalla, Karjalohjalla, Kiskossa, Perniössä, Somerolla ja Tenholassa. Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie Orijärvellä oli myös Julinin rakennuttama.

von Julin oli aktiivinen toimija myös muilla aloilla; hän perusti 1819 Suomen ensimmäisen höyrylaivayhtiön ja 1823 Suomen ensimmäisen säästöpankin Turkuun.

Ansioistaan von Julin sai vuonna 1835 vuorineuvoksen arvon. Vuonna 1849 hänet aateloitiin.

Katso myös

• Laulu 20 perheestä

Lähteet

• Arno Forsius: John (Johan) Jacob von Julin (1787–1853) – apteekkari ja teollisuusmies
• Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918-2000: Erillislaitokset/Yliopiston apteekki
• Familjen Martin Gardberg. Sukutauluja yksityishenkilön kotisivulla
• Weilin + Göös: Suomen historia, osa 5 (1986), s.68–69
• Mitä-Missä-Milloin, 1952, Suomen teollisuuden uranuurtajia, Otava, Helsinki, 1951, s. 226.
• Fiskarsvillage.fi, Fiskarsin ruukin historiaa
• http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=65