Ero sivun ”Käsikirjoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Käsikirjoituksella on''' kolme merkitystä. Alunperin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = käsikirjoitus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
'''Käsikirjoituksella on''' kolme merkitystä. Alunperin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = käsikirjoitus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.<ref name="cd-facta"> Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi [[romaani]]n tai [[väitöskirja]]n hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman [[synonyymi]]nä. Sen tekijää sanotaan ''käsikirjoittajaksi''. |
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.<ref name="cd-facta" /> Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi [[romaani]]n tai [[väitöskirja]]n hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman [[synonyymi]]nä. Sen tekijää sanotaan ''käsikirjoittajaksi''. |
||
Se tarkoittaa myös elokuvaa, näytelmää tai televisiohjelmaa varten laadittua tekstiä, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.<ref name="cd-facta"><ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>. |
Se tarkoittaa myös elokuvaa, näytelmää tai televisiohjelmaa varten laadittua tekstiä, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.<ref name="cd-facta" /><ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>. |
||
Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. |
Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. |
||
Versio 15. syyskuuta 2010 kello 02.45
Käsikirjoituksella on kolme merkitystä. Alunperin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.[1]
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.[1] Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi romaanin tai väitöskirjan hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman synonyyminä. Sen tekijää sanotaan käsikirjoittajaksi.
Se tarkoittaa myös elokuvaa, näytelmää tai televisiohjelmaa varten laadittua tekstiä, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.[1][2].
Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua[2].
Käsikirjoitusta tarkoittava sana manuskripti (manuscript) tulee latinankielisistä sanoista manu scriptus, kirjaimellisesti ”käsin kirjoitettu”. Se tarkoittaa kaikenlaista puhutun kirjoittamista muistiin käsin.
Käsikirjoituksen tarkoitus ja siten muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Teatterissa ja elokuvassa käsikirjoitus on suunnitelma siitä, millainen näytelmän tai elokuvan tulisi olla. Molemmissa käsikirjoituksiin kuuluu näyttelijöiden repliikit ja jonkin tason tapahtumien kuvaus. Näytelmäkäsikirjoituksessa tapahtumia ei kuvata yhtä tarkasti kuin elokuvakäsikirjoituksessa.
Mm. oopperan ja baletin yhteydessä käsikirjoitusta kutsutaan usein libretoksi. Baleteissa sen sisältönä on erityisesti teoksen tarina, jota koreografia noudattaa, ja vokaaliteoksissa (oopperat, oratoriot, operetit, passiot) lauluosuuksien teksti.
Lähteet
- ↑ a b c ”käsikirjoitus”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.