Ero sivun ”Kyykkä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kyykkien kokojakauma muuttunut 2010 (Pelisäännöt 2010, odottaa painamista)
Rivi 33: Rivi 33:
Monet suomalaiset karjalaseurat harrastavat kyykkää vain Suomen Kyykkäliiton kilpailutoiminnan ulkopuolella, mutta osa seuroista ottaa osaa myös valtakunnallisiin kilpailuihin.
Monet suomalaiset karjalaseurat harrastavat kyykkää vain Suomen Kyykkäliiton kilpailutoiminnan ulkopuolella, mutta osa seuroista ottaa osaa myös valtakunnallisiin kilpailuihin.


Suomen Kyykkäliiton ulkopuolinen kyykkätoiminta on talvisin aktiivista varsinkin opiskelijarintamalla. [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisellä yliopistolla]] järjestetään vuosittain helmikuussa opiskelijoille tarkoitetut [[Akateemisen kyykän MM-kisat]]. Erityisesti kyykkää harrastetaan kuitenkin opiskelijapiireissä Oulussa ja Lappeenrannassa, missä pelataan talvisin liigapelejä opiskelijajoukkueiden välillä. Toimintaa on lisäksi myös pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Kesäkyykän osalta opiskelija-aktiivisuus on myös kasvamassa. Esimerkiksi Tampereella järjestetään vuosittain opiskelijoiden järjestämä akateemisen joukkuekyykän Kesähauki-turnaus.
Suomen Kyykkäliiton ulkopuolinen kyykkätoiminta on talvisin aktiivista varsinkin opiskelijarintamalla. [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisellä yliopistolla]] järjestetään vuosittain helmikuussa opiskelijoille tarkoitetut [[Akateemisen kyykän MM-kisat]]. Erityisesti kyykkää harrastetaan kuitenkin opiskelijapiireissä Oulussa ja Lappeenrannassa, missä pelataan talvisin liigapelejä opiskelijajoukkueiden välillä. Toimintaa on lisäksi myös pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Jyväskylässä. Kesäkyykän osalta opiskelija-aktiivisuus on myös kasvamassa. Esimerkiksi Tampereella järjestetään vuosittain opiskelijoiden järjestämä akateemisen joukkuekyykän Kesähauki-turnaus.


==Kyykkätermistöä==
==Kyykkätermistöä==

Versio 9. syyskuuta 2010 kello 20.28

Kyykkä on vuosisatoja vanha karjalainen ulkona pelattava peli. Kyykässä pyritään kyykkämailoja heittämällä poistamaan kyykät pelineliöstä mahdollisimman vähin heitoin. Kyykkää voi pelata henkilökohtaisena pelinä, paripelinä tai nelihenkisenä joukkuepelinä. Lajin kattojärjestönä Suomessa toimii Suomen Kyykkäliitto.

Kyykän henkilökohtaisen pelin suomenmestari 2007, Mika Peiponen (Nurmeksen Kyykkäseura), pelaamassa SM-kisoissa Äänekoskella 2003.

Historia

Kirjailija I. K. Inha kirjoitti v. 1894 Vienan karjalasta keräämissä tiedoissaan pelin olevan väistymässä "vanhuuttaan" ja paenneen syrjäkyliin. Laatokan Karjalassa peli tunnettiin lähinnä Suojärvellä ja Salmissa, mutta sielläkin lyötiin kyykkää vain syrjäkylissä. Myös Kannaksella ja Inkerissä peli tunnettiin.[1][2]

Heimosotien jälkeen Suomeen siirtyneet Vienan ja Aunuksen siirtolaiset pelasivat kyykkää kesäjuhlillaan. Vuonna 1951 Karjalan Sivistysseura Boris Karppelan ja Kosti Pamilon johdolla aloitti kyykkäpelin elvyttämisen uudelleen. Mukaan tuli kuitenkin niin paljon pelaajia ja joukkueita, että pelaajien paremmuuden selville saamiseksi täytyi laatia säännöt ja tehdä pistelaskusysteemi. Kyykänlyönnin sääntöihin otettiin tarkasti mukaan karjalaisen kyykän vanhat pelitavat ja nimitykset. Ainoastaan pistelaskusysteemi ja joukkuepelistä kehitetty henkilökohtainen peli ovat uutta, samoin parikilpailu ja viisiottelu.

Vuonna 1964 Karjalan Sivistysseura ry. ja Karjalan Liitto ry. muodostivat yhteistyöelimen, Karjalaisen Kyykkävaltuuskunnan, jonka tehtävänä oli kyykkätoiminnan valvonta, sen kehittäminen ja sääntöjen laatiminen, sekä karjalaseurojen välisten mestaruuskilpailujen järjestäminen ja pelituomarien koulutus.

Vuonna 1981 aloitettiin neuvottelut erillisen kyykkäliiton perustamisesta. Karjalainen Kyykkäliitto rekisteröitiin 17.10.1986. Karjalainen Kyykkäliitto ry:n nimi muutettiin Suomen Kyykkäliitto ry:ksi Kuopiossa 19.6.1993 liiton ylimääräisessä kokouksessa. Suomen Kyykkäliitto on SLU:n alainen lajin kattojärjestö.[3]

Suomen Kyykkäliiton nykyinen puheenjohtaja on entinen 3 000 metrin estejuoksun maailmanennätysmies Pentti Karvonen.[4]

Kilpailuhistoria

Miesten joukkuepeli oli kyykän ensimmäinen pelimuoto. Vuosina 1951–1961 joukkuepelin SM-kilpailut järjestettiin Seurasaaressa, Helsingissä. Vuodesta 1961 lähtien kisat pidettiin ympäri Suomea karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä. Miesten henkilökohtaisen pelin SM-kisat järjestettiin vuodesta 1954, mutta varsinaiset ensimmäiset SM-mitalit jaettiin 1964 juuri perustetun Karjalaisen Kyykkävaltuuskunnan alaisuudessa. Vuonna 1971 jaettiin ensimmäiset miesveteraanien SM-mitalit.[5] Henkilökohtainen viisiottelu tuli mukaan ohjelmaan 1980-luvun lopulla. Miesten paripeli tuli SM-kilpailumuodoksi vasta v. 2005.

Naiset eivät kilpailuhistorian alussa kilpailleet laisinkaan, mutta jäsentoimikunta perustettiin v. 1950, kyykkätoiminta aloitettiin v. 1951 ja naisjaosto perustettiin 1952.[5] Kyykän ensimmäiset henkilökohtaisen pelin naismestarit leivottiin vuonna 1973 ja naisten parikilpailun mestarit vuonna 1980.[6] Laji on kuitenkin aina hieman kärsinyt naiskilpailijoiden puutteesta.

Kyykkä nykyään

Suomen Kyykkäliiton alaiset seurat[7] järjestävät läpi vuoden valtakunnallisia kilpailuja (nykyisin n. 20–30 vuodessa), piirinmestaruuskilpailuja sekä seurojen sisäisiä kilpailuja. Tavallisesti turnauksia järjestetään lauantaisin, mutta joillakin paikkakunnilla myös sunnuntaisin. Kesällä peliä pelataan ulkona, talvisin hallissa. Kyykässä järjestetään Suomenmestaruuskilpailuita miesten joukkuekilpailussa ja naisten parikilpailussa (Karjalan Liiton järjestämien Karjalan kesäjuhlien yhteydessä), henkilökohtaisessa kyykän viisiottelussa, miesten ja miesveteraanien parikilpailussa sekä kyykän henkilökohtaisessa pelissä (miehet, naiset, veteraanit ja juniorit). Näiden lisäksi pelataan hallimestaruuksista talvikaudella miesten joukkuepelissä, naisten paripelissä sekä henkilökohtaisessa pelissä. Henkilökohtaisista SM-mitaleista pääsevät kilpailemaan ne pelaajat, jotka ovat edellisenä kautena heittäneet vähintään kaksi mestaruussarjan tulosta (miehet +23, naiset +15).[8]

Kyykässä käydään myös vuosittain pohjoismaiset mestaruuskilpailut, jolloin käydään myös muun muassa Ruotsi–Suomi-maaottelu. Kyykkää pelataan Suomen ulkopuolella hyvin vähän. Ruotsissa on kuusi kyykkäseuraa ja Venäjällä lajia harrastetaan hyvin rajatusti. Virossa on yksi vahva ja aktiivinen kyykkäseura, minkä miesjoukkueen taso vastaa Suomen seurajoukkueiden kärkeä.

Kyykän maailmanmestaruuskilpailuita on järjestetty vuodesta 2001. Järjestyksessään kolmannet maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 2006 elokuussa Karlsruhessa, Saksassa. Vuonna 2009 MM-kisat järjestettiin Valko-Venäjällä 31.7. – 6.8.2009 Molodechnossa noin 70 km pääkaupungista Minskistä luoteeseen. Suomesta kisoihin lähti neljä mies- ja kaksi naispelaajaa. Kisoissa pelattiin suomalaisen kyykän lisäksi Gorodkia perinteisin metallimailoin sekä muovimaila-Gorodkia. Suomi menestyi kisoissa mainiosti, voittaen miesten joukkuekilpailun, naisten parikilpailun ja sekaparikilpailun. Lisäksi miehet ottivat kolmoisvoiton miesten henkilökohtaisessa pelissä ja naiset kaksoisvoiton naisten yksinpelissä.

Kesäisin kyykkäkilpailuja pelataan kovilla hiekka- ja sorakentillä. Talvisin hallikisojen hiekkakentällä pelattavien SM-hallikilpailujen lisäksi lajia voi harrastaa pakatulla lumella ja jäällä (esim. parkkipaikoilla tai järven jäällä).

Monet suomalaiset karjalaseurat harrastavat kyykkää vain Suomen Kyykkäliiton kilpailutoiminnan ulkopuolella, mutta osa seuroista ottaa osaa myös valtakunnallisiin kilpailuihin.

Suomen Kyykkäliiton ulkopuolinen kyykkätoiminta on talvisin aktiivista varsinkin opiskelijarintamalla. Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetään vuosittain helmikuussa opiskelijoille tarkoitetut Akateemisen kyykän MM-kisat. Erityisesti kyykkää harrastetaan kuitenkin opiskelijapiireissä Oulussa ja Lappeenrannassa, missä pelataan talvisin liigapelejä opiskelijajoukkueiden välillä. Toimintaa on lisäksi myös pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Jyväskylässä. Kesäkyykän osalta opiskelija-aktiivisuus on myös kasvamassa. Esimerkiksi Tampereella järjestetään vuosittain opiskelijoiden järjestämä akateemisen joukkuekyykän Kesähauki-turnaus.

Kyykkätermistöä

  • Akka = kahden pisteen arvoinen kyykkä neliössä tai neliön eturajalla
  • Pappi = yhden pisteen arvoinen kyykkä neliön sivu- tai takarajalla
  • Vieras = kahden pisteen arvoinen kyykkä, joka on ponnahtanut pelineliön eteen
  • Kona = kyykkärivi eturajalla

[9]

On myös monia epävirallisia laajalti käytössä olevia termejä:

  • Hauki = puhdas hutilyönti, missä maila ei osu yhteenkään kyykkään. Virallisissa säännöissä hutilyönniksi katsotaan heitto, mikä ei vie yhtäkään kyykkää ulos pelineliöstä. Heitto voi kuitenkin siirrellä kyykkiä neliön sisällä.
  • Torni = konaan asetettu kyykkäpari, missä kaksi kyykkää asetetaan päällekkäin. Torneja pyritään poistamaan neliöstä kertaheitolla ilman, että neliöön leviäisi akkoja. Tällöin voidaan puhua mm. päällelyönnistä, pystylyönnistä, konaheitosta ja torniheitosta.

Kyykän henkilökohtaisen pelin ennätykset

Veli-Pekka Juvonen ja Esko Rautiainen

Miehet: +30 [10]

  • Harri Kanto, Janakkalan Kyykkäkerho (1991, 1993)
  • Harri Aaltonen, Janakkalan Kyykkäkerho (1992)
  • Esko Rautiainen, Kuopion Kyykkäseura (2000)
  • Veli-Pekka Juvonen, Imatran Kyykkä (2003)
  • Marko Peiponen, Nurmeksen Kyykkäseura (2009)

Naiset: +27

  • Päivi Ruotsalainen, Oriveden Karjala-Seura (2010)

Kyykän säännöt lyhyesti

PELIKENTTÄ

Kesäkilpailuissa pelikenttä on mahdollisimman tasainen sorapintainen alue. Yksi kenttä tarvitsee reuna-alueineen tilaa noin 7 x 22 metriä. Kenttä koostuu kahdesta neliöstä ja niiden välisestä alueesta. Oman joukkueen heittoneliö on vastapuolen pelineliö. Neliö on kooltaan 5 x 5 metriä ja neliöiden välinen matka on 10 metriä. Nuorten, 10 v ja alle, pelineliöt ovat 3 x 3 metriä ja neliöiden väli 6 metriä. Naisten uusi neliö on mitoiltaan 5 x 4 metriä (neliön takaosasta poistettu yksi metri).

KYYKÄT

Kyykät ovat puusta sorvattuja, reunoistaan pyöristettyjä lieriöitä, joiden korkeus on 100 mm ja halkaisija 65–80 mm. Pelin alussa kummankin neliön eturajalle pystytetään rivi kyykkäpareja. Joukkuepelissä 20 paria alkaen 10 cm sivurajasta ja henkilökohtaisessa pelissä 10 paria alkaen 125 cm sivurajasta. Pienellä kentällä 25 cm sivurajasta.

KYYKKÄMAILAT

Mailat ovat puusta sorvattuja pyöreitä ja kädensijallisia. Niiden enimmäispituus on 850 mm ja -paksuus 80 mm. Mailojen painoa ei ole rajoitettu.

HEITTOMATKAT

Pojat ja tytöt 8-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon pelineliöstä 4 m.n päästä. Pojat ja tytöt 10-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 6 metrin päästä ja jatkon pelineliöstö 4 m.n päästä. Pojat ja tytöt 12-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 8 m.n päästä ja jatkon 6 m.n päästä. Pojat ja tytöt 15-vuotiaat suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m.n päästä ja jatkon 8 m.n päästä.

Naiset suorittavat aloitusheiton pelineliöstä 10 m.n päästä ja jatkon 8 m.n päästä. Naisveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat aloitusheiton ja jatkon 8 m.n päästä. Miehet suorittavat avausheiton pelineliöstä 15 m.n päästä ja jatkon 10 m.n päästä. Miesveteraanit yli 70-vuotiaat suorittavat avausheiton ja jatkon pelineliöstä 10 m.n päästä. Jatko-osalla voi siirtyä vasta sen jälkeen kun avauksessa vähintään yksi kyykkää menee pelineliön ulkopuolelle.

PELIN KULKU

Kyykkää voi pelata nelihenkisin joukkuein, parikilpailuna tai henkilökohtaisena kilpailuna. Joukkue- ja paripelissä kullakin pelaajalla on käytettävissään kaksi mailaa lyöntivuorossaan. Henkilökohtaisessa pelissä mailoja on käytettävissä neljä/lyöntivuoro.

Kukin pelaaja astuu vuorollaan heittoneliöön ja yrittää mailaa heittämällä lyödä kyykät pois pelineliöstä. Käyttämättä jääneistä mailoista saa plus-pisteitä; neliöön tai neliöiden väliin jääneet kyykät antavat miinuspisteitä.

Pelipuolisko päättyy, kunnes jompikumpi joukkue tai pari tyhjentää pelineliönsä kyykistä. Vastustajalla on mahdollisuus lyödä sama mailamäärä/pelipuolisko. Tämän jälkeen vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Joukkueiden keskinäinen paremmuus selviää pelipisteiden erotuksella. Pelin voitosta saa voittaja kaksi pistettä, tasapelistä tulee molemmille yksi piste ja häviöstä nolla pistettä.

Henkilökohtaisessa pelissä on käytettävissä 20 mailaa/ pelipuolisko. Pelaaja lyö neljä mailaa, jonka jälkeen pelivuoro siirtyy vastapelaajalle ja neljän mailan jälkeen taas takaisin. Pelaajan tulos on käyttämättä jääneiden mailojen määrä (1 piste/maila). Kun kenttä tyhjenee kyykistä, vaihdetaan pelipuoliskoja ja pelataan toinen puoli kuten edellä. Pelaajan lopputulos on molempien puoliskojen yhteenlaskettu tulos.[11] Yleensä henkilökohtaisessa pelissä ei pelata vastapelaajaa vastaan, vaan pyritään lyömään mahdollisimman hyvä oma tulos (vrt. golf). Miesten SE-tulosta sivutakseen on pelineliöt tyhjennettevä yhteensä kymmenellä mailalla (esim. eräkohtaiset tyhjennykset 5 ja 5 tai 4 ja 6 mailalla).

Katso myös

  • Gorodki, venäläinen kyykkäpeli, jolla on samat juuret kuin suomalaisella kyykällä.
  • Mölkky, kyykkää muistuttava nykyaikana kehitetty heittopeli.

Lähteet

  1. http://www.kyykkaliitto.fi/historia
  2. Kyykkäurheilun sääntökirja, Suomen Kyykkäliitto, 2005, s. 31–33.
  3. http://www.slu.fi/
  4. http://www.kyykkaliitto.fi/yhteystiedot
  5. a b Karjalan Heimo, 1981 N:o 7–8, s. 152–154.
  6. Suomen kyykkäliiton tilastotietokanta
  7. http://www.kyykkaliitto.fi/jasenseurat
  8. Kyykkäurheilun sääntökirja, Suomen Kyykkäliitto, 2005, s. 15.
  9. Kyykkäurheilun sääntökirja, Suomen Kyykkäliitto, 2005, s. 20.
  10. http://www.kyykkaliitto.fi/ennatykset
  11. http://www.kyykkaliitto.fi/saannot

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyykkä.