Hiidenvesi

Hiidenvesi
Hiidenveden sijainti Suomessa
Sijainti	Vihti, Lohja, Nummi-Pusula
Valtio	Suomi
Pinta-ala	30,3 km²
Pinnankorkeus	32 m
Suurin syvyys	33 m
Laskujoki	Väänteenjoki
Järvinumero	23.031.1.001
Infobox OK

Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Karjaanjoki.

Hiidenvesi on järvi Uudenmaan maakunnan länsiosassa. Se sijaitsee Vihdin, Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntien alueella. Kaiken kaikkiaan Hiidenveden pinta-ala on noin 30,3 km², ja se on näin toiseksi suurin järvi Uudellamaalla heti Lohjanjärven jälkeen. Hiidenveden korkeus merenpinnasta on 32 metriä, ja se laskee vetensä Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen, jonka kanssa sen pinta on samalla tasolla, ja jonka kautta myös Hiidenveden vedet laskevat mereen. Kuten Lohjanjärvikin Hiidenvesi kuuluu Karjaanjoen vesistöön. Hiidenveden valuma-alue on 935 km².

Selät ja saaret

Hiidenvesi muodostuu seuraavista suurista altaista:

• Kirkkojärvi Pinta-ala 1,6 km², suurin syvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,1 metriä
• Mustionselkä Pinta-ala 2,7 km², suurin syvyys 4,5 metriä ja keskisyvyys 1,7 metriä
• Nummelanselkä Pinta-ala 3,8 km², suurin syvyys 7 metriä ja keskisyvyys 2,5 metriä
• Kiihkelyksenselkä Pinta-ala 10,5 km², suurin syvyys 33 metriä ja keskisyvyys 11,2 metriä

Hiidenvedessä on useita saaria, joista yksi on Papinsaari.

Veden laatu

Vedenlaatu Hiidenvedessä on välttävä. Vesi on savipitoista ja sameaa. Järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Vedenlaattuun vaikuttavat paljolti pelloilta ja ojista tulevat ravinnepitoiset vedet. Toisinaan järvestä tavataan voimakkaita sinileväkukintoja, joihin ollaan pyritty vaikuttamaan mm. hoitokalastamalla. Toistaiseksi tuloksia parempaan suuntaan ei ole kuitenkaan havaittu, johtuen osittain siitä, että kuormittavat tekijät ovat isojen peltoalojen ja suoraan järveen johtavien ojien vuoksi suuret. Järvi on myös suhteellisen matala ja veden virtaama ei ole kovin suuri, jolloin pintavedet lämpenevät hyvin nopeasti sinilevälle suotuisiin lämpötiloihin. Toisaalta järveä ympäröiva maasto on hyvin kumpumaista ja pelot sijaitsevat laajalti siten, että sadekausin valumavedet valuvat erittäin nopeasti suoraan järveen tuoden mukanaan humusta ja ravinteita. Ratkaisuksi tähän ongelmaan on esitetty mm. rantavyöhykkeelle istutettavaa viherkasvi- ja puustokaistaletta, jolloin suurin osa ravinteikkaasta valumavedestä imeytyisi maahan rantavyöhykkeen kasvillisuuden käytettäväksi. Toisaalta on myös ehdotettu, että suoraan pelloilta järveen tulevia ojituksia pitäisi pohjapadottaa taikka välttää tämän tyyppisten ojien rakentamista kokonaan. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi rannanmyötäisesti kaivettua imeytysojaa, joka keräisi pelloilta tulevan savisen veden, jossa vesi voisi seishtaa. Suurin osa humuksesta ja ravinteista painuisi ojan pohjalle ja loppu vesi imeytyisi sora ja hiekkakerroksen sekä vihervyöhykkeen kautta järveen. Kuitenkaan esitykset eivät ole saaneet maanviljelijöiden keskuudessa suurta kannatusta lähinnä peltopinta-alojen pienenemisen ja rakennustöiden kustannusten vuoksi. EU:sta saatavat tuoet eivät riitä kattamaan hankkeen kustannuksia. Ainakaan toistaiseksi laki ei velvoita välttämään suoria ojituksia järveen eikä rakentamaan imeytysojia vaikka Ympäristöministeriössä asiaa on pohdittu, joten todennäköisesti järven kuormitustasot pysyvät ennallaan. Laajaa kunnostushanketta varten on laadittu suunnitelma ns. (Saarijärvi 2003).

Hiidenveden virkistyskäyttö

Hiidenveden rantatörmillä on ollut asutusta todistettavasti ainakin kivikaudesta alkaen. Tätä tukevat muun muassa Vihdistä löytyneet kalliokaiverrukset. Hiidenvesi on tarjonnut toimeentuloa ja ravintoa huonoinakin aikoina silloinkin kun kuivat kaudet ja halla on rajoittanut pelloilta saatavia viljasatoja. Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan osanneet hyödyntään Hiidenveren runsasta kalakanntaa. Kalastus näyttelee edelleen tänäpäivänkin tärkeää roolia järven virkistyskäytössä. Järven rannat on nykyisellään mökitetty täyteen ja tässä tarkoituksessa järvi palveleekin sijaintinsa vuoksi oivallisesti lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita, jotka kiireen keskeltä haluvat tulla rentoutumaan lähelle ja nopeasti, mutta toisaalta kuitenkin täydelliseen luonnonrauhaan ja maalaisidylliin. Hiidenvedellä toimii myös purjehdus-seura, Hiidenveden purjehtija (Hiipu), joka on erikoistunut mm purjelautailuun, purjehdukseen ja melontaan. Se on Nummelan Tarmon jaosto, joka perustettiin vuonna 1981. Kesäisin joka tiistai on mahdollisuus tutustua seuran toimintaan ja kokeilla melontaa, purjelautailua tai purjehdusta. Myös muuhun veneilyyn Hiidenvesi antaa hyvät mahdollisuudet, koska järvi on varsin laajalle levittäytynyt ja rikkonainen ja siltä on yhteys Lohjanjärveen.

Hiidenveden käyttö juomaveden lähteenä

Helsingin kaupunki käyttää Hiidenvettä varavesilähteenään. "Päijänne-tunneli remontoitiin v. 2008 ja Hiidenvettä käytettiin lähes koko vuosi osin pääkaupunkiseudun raakavesilähteenä. Noin miljoona ihmistä joi myös Hiidenvettä, joten järven kunto vaikuttaa monen arkeen." Voidaan siis sanoa, että vesistöjen saastuminen ja pilaantuminen ei ole ainoastaan niiden mökkiläisten ja järven rannalla asuvien ihmisten ongelma vaan välillisesti sama ongelma koskettaa suurempaa yleisöä vaikka monet eivät asiasta tiedä taikka siihen kiinnitä huomiota.

Hiidenveden säännöstely

Hiidenvettä säännöstellään Väänteenjoessa sijaitsevan padon kautta. Säännöstely on aloitettu 1970-luvulla. Säännöstely toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Padon vierelle valmistui kuntien ja valtion yhteisenä hankkeena vuonna 2009 venesulku ja kalatie. Se on parantanut veneilymahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä sekä mahdollistanut vaelluskalojen liikkumisen vesistöissä. Hanke ei aiheuttanut muutoksia vedenkorkeuksiin, virtaamiin eikä säännöstelyyn. Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Uudenmaan ympäristökeskuksessa on määritetty Hiidenveden ranta-alueille alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi NN+ 33,30 m. Tavoitteena on, että kunnat huomioisivat suosituksen ja ohjaisivat uudisrakentamista sen mukaisesti. Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole aina huomioitu tulvan mahdollisuutta riittävän suurella varmuudella.

Luonto

Hiidenvedelle ovat tyypillisiä lehto- ja sekametsäkasvillisuuden peittämät rannat ja toisaalta alavat pellot. Lehtokasvillisuus on tyypillistä ravinteikkaan maaperän ja eteläisen sijainnin vuoksi. Alueella tavataan useita eteläisiä kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat harvinaisia muualla Suomessa. Tammet, saarnet ja lehmukset sekä kevätkukat, kuten sini-, valko-, kelta- ja kangasvuokko kuuluvat Hiidenveden, etenkin etelän puoleisen päädyn kasvillisuuteen. Pohjoisemmaksi mentäessä kasvusto muuttu sekametsätyyppiseksi ja kuusi -ja koivuvaltaiseksi

Kirjallisuutta

http://www.hiidenvesi.com/kirjallisuus.htm