Ero sivun ”Zachris Topelius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 213.250.99.194 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Alcedoatthis tekemään versioon.
Rivi 36: Rivi 36:


== Kunnianosoituksia ==
== Kunnianosoituksia ==

[[File:Topelius-1948.jpg|thumb|left|180px|Topelius vuonna 1948 julkaistussa postimerkissä.]]
[[File:Topelius-1948.jpg|thumb|left|180px|Topelius vuonna 1948 julkaistussa postimerkissä.]]
[[File:Topelius-1968.jpg|thumb|right|220px|Topelius vuonna 1968 julkaistussa postimerkissä.]]
[[File:Topelius-1968.jpg|thumb|right|220px|Topelius vuonna 1968 julkaistussa postimerkissä.]]
Rivi 41: Rivi 42:


Topeliukselle haluttiin saada patsas myös pääkaupunkiin, ja [[Svenska litteratursällskapet i Finland|Svenska Litteratursällskapet]] aloitti vuonna [[1908]] varojen keräämisen hanketta varten. Tästä seurasi yksi Suomen kuuluisimpia patsaskiistoja, jossa vastakkain olivat perinteisen näköisrealismin ja modernin muistomerkkitaiteen kannattajat. Kuvanveistäjä [[Ville Vallgren]] veisti realistisen muistopatsaan, jossa Topelius on kuvattuna lasten ympäröimänä Vaasan patsaan tapaan, ja tarjosi sitä sekä Litteratursällskapetille että [[Helsinki|Helsingin kaupungille]]. Nämä eivät kuitenkaan halunneet ottaa veistosta vastaan. Vuonna [[1929]] Litteratursällskapet järjesti muistomerkkikilpailun, jonka voitti [[Gunnar Finne]]n veistos ''Satu ja totuus''. Finnen veistos oli modernistisempi kuin Vallgrenin: se ei ollut Topeliuksen näköispatsas, vaan siinä oli kuvattuna kaksi allegorista alastonta naishahmoa. Finnen veistos synnytti kiivasta vastustusta ihmisissä, jotka pitivät Vallgrenin realistista Topeliusta parempana, ja kirjailija [[Maila Talvio]]n ympärille syntyi nopeasti kansanliike, joka hankki varat Vallgrenin patsaan pystyttämiseksi Helsinkiin. Tämän vuoksi vuonna [[1932]] Helsingissä paljastettiin kaksi Zachris Topeliuksen muistopatsasta: Vallgrenin realistinen ''Topelius ja lapset'' Koulupuistikossa ja Finnen symbolistinen ''Satu ja totuus'' [[Esplanadin puisto]]ssa.<ref name="lindgren"/>
Topeliukselle haluttiin saada patsas myös pääkaupunkiin, ja [[Svenska litteratursällskapet i Finland|Svenska Litteratursällskapet]] aloitti vuonna [[1908]] varojen keräämisen hanketta varten. Tästä seurasi yksi Suomen kuuluisimpia patsaskiistoja, jossa vastakkain olivat perinteisen näköisrealismin ja modernin muistomerkkitaiteen kannattajat. Kuvanveistäjä [[Ville Vallgren]] veisti realistisen muistopatsaan, jossa Topelius on kuvattuna lasten ympäröimänä Vaasan patsaan tapaan, ja tarjosi sitä sekä Litteratursällskapetille että [[Helsinki|Helsingin kaupungille]]. Nämä eivät kuitenkaan halunneet ottaa veistosta vastaan. Vuonna [[1929]] Litteratursällskapet järjesti muistomerkkikilpailun, jonka voitti [[Gunnar Finne]]n veistos ''Satu ja totuus''. Finnen veistos oli modernistisempi kuin Vallgrenin: se ei ollut Topeliuksen näköispatsas, vaan siinä oli kuvattuna kaksi allegorista alastonta naishahmoa. Finnen veistos synnytti kiivasta vastustusta ihmisissä, jotka pitivät Vallgrenin realistista Topeliusta parempana, ja kirjailija [[Maila Talvio]]n ympärille syntyi nopeasti kansanliike, joka hankki varat Vallgrenin patsaan pystyttämiseksi Helsinkiin. Tämän vuoksi vuonna [[1932]] Helsingissä paljastettiin kaksi Zachris Topeliuksen muistopatsasta: Vallgrenin realistinen ''Topelius ja lapset'' Koulupuistikossa ja Finnen symbolistinen ''Satu ja totuus'' [[Esplanadin puisto]]ssa.<ref name="lindgren"/>

===Topelius-tutkimusta===

Zachris Topeliuksesta on julkaistu lukuisia elämäkerrallisia teoksia. Laajin ja merkittävin Topelius-elämäkerta on hänen oppilaansa, kirjallisuudentutkija Valfrid Vaseniuksen, kirjoittama kuusiosainen ''Zacharias Topelius: Hans lif och skaldegärning'' (1912–1930). Topeliuksen tyttärenpoika Paul Nyberg, joka järjesti isoisänsä kirjallisen jäämistön [[Kansalliskirjasto]]n Topelius-kokoelmaksi, julkaisi tämän päiväkirjat nimellä ''Zacharias Topelius dagböcker'' (1918–1924) ja valikoimia tämän kirjeenvaihdosta nimellä ''Konstnärsbrev'' (1956–1960) sekä elämäkerran ''Zachris Topelius: En biografisk skildring'' (1949). Topeliuksesta on julkaistu myös runsaasti historiallisia ja kirjallisuustieteellisiä erikoistutkimuksia, kuten Matti Klingen ''Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaaä'' (1998).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.topelius.fi/suomeksi/index.htm | Nimeke=Zacharias Topeliuksen teokset | Julkaisu=Svenska Litteratursällskapet i Finland | Ajankohta=4.2.2007 | Julkaisija= | Viitattu= 5.9.2010}}</ref>

Topeliuksen kootut teokset on julkaistu kahdesti, ensin ruotsiksi vuosina 1904–1907 ja sitten suomeksi 1929–1939. Näihin teossarjoihin sisältyvät kuitenkin vain Topeliuksen kaunokirjalliset teokset, eivät esimerkiksi hänen sanomalehtikirjoituksensa, päiväkirjansa tai kirjeenvaihtonsa. [[Svenska Litteratursällskapet i Finland]]issa on parhaillaan tekeillä ''Zacharias Topelius skrifter'' -teossarja, joka sisältää tieteelliset editiot Topeliuksen kaikista jälkeen jääneistä teoksista ja kirjoituksista. Sarja julkaistaan vuonna [[2018]] vietettävän Topeliuksen syntymän kaksisataavuotisjuhlan kunniaksi sekä kirjamuodossa että elektroinisessa muodossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.topelius.fi/suomeksi/index.htm | Nimeke=Zacharias Topeliuksen teokset | Julkaisu=Svenska Litteratursällskapet i Finland | Ajankohta=4.2.2007 | Julkaisija= | Viitattu= 5.9.2010}}</ref>


== Teoksia ==
== Teoksia ==

Versio 5. syyskuuta 2010 kello 17.00

Zachris Topelius
Zachris Topelius
Zachris Topelius
Henkilötiedot
Syntynyt14. tammikuuta 1818
Uudenkaarlepyyn mlk, Suomi
Kuollut12. maaliskuuta 1898 (80 vuotta)
Sipoo
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, runoilija, "satusetä", toimittaja, professori, Helsingin yliopiston rehtori
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
topelius.sls.fi
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Zachris (Zacharias, Z., Sakari) Topelius [ˈsakrɪs tɔˈpeːlɪʊs] (14. tammikuuta 1818 Uudenkaarlepyyn mlk – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli ruotsinkielinen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Zacharias on hänen oikea etunimensä, ja sitä on käytetty teostensa tekijänimenä, mutta uudessa alan kirjallisuudessa käytetään hänestä muotoa Zachris. Syy siihen on, että "hän itse käytti useimmiten lyhennettä Z. tai nimimuotoa Zachris virallisissakin yhteyksissä", kuten Matti Klinge sanoo.[1] Riemutohtorin arvonimen hän sai vuonna 1897[2].

Elämäkerta

Topeliuksen isä oli lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831) ja isoisä kirkkomaalari Mikael Toppelius (1743–1821). Topelius-suvun alkuperäinen sukunimi oli Toppila Limingan Rantakylässä sijainneen suvun kotitalon Toppilan mukaan. Saatuaan tullimiehen viran kirjailijan isoisän isoisä muutti sukunimen latinalaiseen muotoon Toppelius, ja kirjailijan isä jätti nimestä pois toisen p-kirjaimen.[3][4]

Topelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulun triviaalikoulusta 1833 ja valmistui tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1847. Vuodesta 1841 Topelius oli Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja. Lehti kohosi pian Suomen suosituimmaksi, ja Topelius oli kenties maan ensimmäinen täyspäiväinen toimittaja. Ruotsinkielisestä taustastaan huolimatta Topelius osasi erittäin hyvin suomea, ja hän ajoi lehdessä itsenäisen, mutta kaksikielisen Suomen aatetta. Vuonna 1854 Topelius nimitettiin Helsingin yliopiston ylimääräisen professorin virkaan, ja 1875 hänestä tuli yliopiston rehtori. Vuonna 1878 Topelius jäi eläkkeelle ja sai valtioneuvoksen arvonimen.

Topelius oli yksi varhaisimmista suomalaisista romaanikirjailijoista ja ensimmäisen suomalaisen historiallisen romaanin julkaisija vuonna 1850 ilmestyneellä teoksellaan Hertiginnan af Finland (suom. Suomen herttuatar, 1874). Tunnetumpi on kuitenkin Topeliuksen historiallinen romaanisarja Fältskärns berättelser (suom. Välskärin kertomuksia), joka ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa. Topeliuksen historiallisissa romaaneissa korostuvat isänmaallisuus, uskonto ja sääty-yhteiskunta, joka toimiakseen vaatii yhteiskuntaluokkien toimimista sopusuhtaisessa yhteistyössä. Tieteiskirjailijana hän on jäänyt tuntemattomaksi, mutta hän kirjoitti Helsingfors Tidningarissa 1869 ilmestyneen jatkokertomuksen Simeon Levis resa i Finland, jossa hän hahmottelee tulevaisuuden Suomi-kuvaa.

Topelius kirjoitti satoja runoja. Topelius tunnetaan Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan kuten Kesäpäivä Kangasalla, joka kuuluu Sylvian laulut -sarjaan. Toinen sarjan lauluista elää joululauluna Sylvian joululaulu. Topeliuksen tuotantoa on myös Varpunen jouluaamuna (Sparven på julmorgonen). Topelius osallistui virsikirjakomiteaan ja esimerkiksi virret Ei valtaa, kultaa, loistoa (vk 31) ja Totuuden Henki (vk 484) ovat hänen kirjoittamiaan.Topelius muistetaan myös "satusetänä", hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja, kuten Koivu ja tähti, Adalminan helmi ja Sampo Lappalainen teoksessaan Lukemisia lapsille.[1]

Topelius laati myös Suomen kansakouluissa vuosikymmenien ajan oppikirjoina käytetyt Luonnon kirjan ja Maamme kirjan. Luonnon kirja käsitteli kasvi- ja eläinoppia sekä geologian, fysiikan ja kemian alkeita, Maamme kirja Suomen maantiedettä ja historiaa.

Topelius kuoli Koivuniemen[5] tilalla (Villa Björkudden) Östersundomissa, jossa hän oli kirjoittanut muun muassa Talvi-iltain tarinoita.

Kunnianosoituksia

Topelius vuonna 1948 julkaistussa postimerkissä.
Topelius vuonna 1968 julkaistussa postimerkissä.

Topeliuksen ympärille oli jo hänen eläessään rakennettu kansallista suurmieskulttia, ja hänen kuolemansa jälkeen tämän kultin määrätietoinen rakentaminen jatkui. Topeliuksen haudalle Hietaniemen hautausmaalle, (V21-12-3), pystytettiin vuonna 1905 Walter Runebergin veistämä hautapatsas Valoa kohti. Rahat hautamuistomerkkiin oli saatu Suomen Naisyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä. Vaasassa paljastettiin vuonna 1915 kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistämä patsas, joka esittää Topeliusta lasten ympäröimänä. Varat "satusedän" patsaaseen tulivat pääosin lahjoituksina Vaasan koululaisilta.[6]

Topeliukselle haluttiin saada patsas myös pääkaupunkiin, ja Svenska Litteratursällskapet aloitti vuonna 1908 varojen keräämisen hanketta varten. Tästä seurasi yksi Suomen kuuluisimpia patsaskiistoja, jossa vastakkain olivat perinteisen näköisrealismin ja modernin muistomerkkitaiteen kannattajat. Kuvanveistäjä Ville Vallgren veisti realistisen muistopatsaan, jossa Topelius on kuvattuna lasten ympäröimänä Vaasan patsaan tapaan, ja tarjosi sitä sekä Litteratursällskapetille että Helsingin kaupungille. Nämä eivät kuitenkaan halunneet ottaa veistosta vastaan. Vuonna 1929 Litteratursällskapet järjesti muistomerkkikilpailun, jonka voitti Gunnar Finnen veistos Satu ja totuus. Finnen veistos oli modernistisempi kuin Vallgrenin: se ei ollut Topeliuksen näköispatsas, vaan siinä oli kuvattuna kaksi allegorista alastonta naishahmoa. Finnen veistos synnytti kiivasta vastustusta ihmisissä, jotka pitivät Vallgrenin realistista Topeliusta parempana, ja kirjailija Maila Talvion ympärille syntyi nopeasti kansanliike, joka hankki varat Vallgrenin patsaan pystyttämiseksi Helsinkiin. Tämän vuoksi vuonna 1932 Helsingissä paljastettiin kaksi Zachris Topeliuksen muistopatsasta: Vallgrenin realistinen Topelius ja lapset Koulupuistikossa ja Finnen symbolistinen Satu ja totuus Esplanadin puistossa.[6]

Topelius-tutkimusta

Zachris Topeliuksesta on julkaistu lukuisia elämäkerrallisia teoksia. Laajin ja merkittävin Topelius-elämäkerta on hänen oppilaansa, kirjallisuudentutkija Valfrid Vaseniuksen, kirjoittama kuusiosainen Zacharias Topelius: Hans lif och skaldegärning (1912–1930). Topeliuksen tyttärenpoika Paul Nyberg, joka järjesti isoisänsä kirjallisen jäämistön Kansalliskirjaston Topelius-kokoelmaksi, julkaisi tämän päiväkirjat nimellä Zacharias Topelius dagböcker (1918–1924) ja valikoimia tämän kirjeenvaihdosta nimellä Konstnärsbrev (1956–1960) sekä elämäkerran Zachris Topelius: En biografisk skildring (1949). Topeliuksesta on julkaistu myös runsaasti historiallisia ja kirjallisuustieteellisiä erikoistutkimuksia, kuten Matti Klingen Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaaä (1998).[7]

Topeliuksen kootut teokset on julkaistu kahdesti, ensin ruotsiksi vuosina 1904–1907 ja sitten suomeksi 1929–1939. Näihin teossarjoihin sisältyvät kuitenkin vain Topeliuksen kaunokirjalliset teokset, eivät esimerkiksi hänen sanomalehtikirjoituksensa, päiväkirjansa tai kirjeenvaihtonsa. Svenska Litteratursällskapet i Finlandissa on parhaillaan tekeillä Zacharias Topelius skrifter -teossarja, joka sisältää tieteelliset editiot Topeliuksen kaikista jälkeen jääneistä teoksista ja kirjoituksista. Sarja julkaistaan vuonna 2018 vietettävän Topeliuksen syntymän kaksisataavuotisjuhlan kunniaksi sekä kirjamuodossa että elektroinisessa muodossa.[8]

Teoksia

Koivu ja tähti (1893)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Matti Klinge, Biografiakeskus, Topelius, Zachris (1818–1898), julkaistu 16.9.1997 Viitattu 9.4.2008.
  2. ↑ Topelius, Svenska Litteratursällskapet i Finland
  3. ↑ Oulun ylioppilaslehti, sivu 17
  4. ↑ Edu, Raahe.fi
  5. ↑ http://sivut.sipooinstituutti.net/kotiseutu/vasen.htm
  6. ↑ a b Liisa Lindgren: Monumentum – muistomerkkien aatteita ja aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-170-4.
  7. ↑ Zacharias Topeliuksen teokset Svenska Litteratursällskapet i Finland. 4.2.2007. Viitattu 5.9.2010.
  8. ↑ Zacharias Topeliuksen teokset Svenska Litteratursällskapet i Finland. 4.2.2007. Viitattu 5.9.2010.
  9. ↑ Maakuntakirjailijat, Porvoo.fi

Kirjallisuutta

  • Klinge, Matti: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22952-0.
  • Mazzarella, Merete: Ei kaipuuta, ei surua. Päivä Zacharias Topeliuksen elämässä. Tammi, 2009. ISBN 951-31-4758-7.
  • Tiitta, Allan: Harmaakiven maa: Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Helsinki: Suomen tiedeseura, 1994. ISBN 951-653-273-X.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Zachris Topelius.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zachris Topelius.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zachris_Topelius&oldid=9005667”