Ero sivun ”Pidättäminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: lt:Suėmimas |
p Botti lisäsi: tr:Tutuklama |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[sr:Притвор]] |
[[sr:Притвор]] |
||
[[sv:Arrestering]] |
[[sv:Arrestering]] |
||
[[tr:Tutuklama]] |
|||
[[uk:Арешт]] |
[[uk:Арешт]] |
||
[[yi:ארעסט]] |
[[yi:ארעסט]] |
||
Versio 2. syyskuuta 2010 kello 16.57
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pidättäminen on pakkokeino jolla poliisi, virallinen syyttäjä tai tullihallituksen ja rajavartiolaitoksen virkamiehet voivat ottaa todennäköisin syin epäillyn henkilön säilöön jos rikoksesta säädetty vähimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Pidätys voidaan suorittaa myös jos vähimmäisrangaistus on alle kaksi vuotta vankeutta mutta ankarin rangaistus vähintään vuosi jos on syytä epäillä, että epäilty pakenee tai karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täyteenpanoa. Henkilö voidaan pidättää samoin perustein myös jos on vaarana, että hän hävittää todistusaineistoa tai vaikuttaa asianomistajaan, todistajaan asiantuntijaan tai rikoskumppaniinsa. Myös jos henkilö todennäköisesti jatkaa rikollista toimintaansa, hänet voidaan pidättää.[1]
Pidätyksen kesto
Pidätetty tulee vapauttaa heti, kun edellytyksiä pidätykseen ei ole tai kolmantena päivänä kahdeltatoista jos vangitsemista ei ole esitetty. Jos vangitsemisvaatimus esitetään ennen pidätysajan päättymistä on se käsiteltävä viimeistään neljän päivän kuluttua pidätyksestä jolloin pidätysaika on korkeintaan 96 tuntia.[2]