Ero sivun ”Henri Milne-Edwards” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sl:Henri Milne-Edwards
Rivi 51: Rivi 51:
[[pt:Henri Milne-Edwards]]
[[pt:Henri Milne-Edwards]]
[[ru:Мильн-Эдвардс, Анри]]
[[ru:Мильн-Эдвардс, Анри]]
[[sl:Henri Milne-Edwards]]
[[sv:Henri Milne-Edwards]]
[[sv:Henri Milne-Edwards]]

Versio 1. syyskuuta 2010 kello 01.32

Henri Milne-Edwards, myös kirjoitusasussa Henri Milne Edwards (23. lokakuuta 1800, Brugge29. heinäkuuta 1885, Pariisi) oli kuuluisa ranskalainen eläintieteilijä ja lääkäri.

Henri Milne-Edwards syntyi rikkaan jamaikalaisen plantaasinomistajan William Edwardsin 29. lapsena, tämän toisesta avioliitosta. Napoleonin joukkojen pidätettyä brittiläisiä maanmiehiään auttaneen isän Henri varttui Pariisissa velipuolensa William Edwardsin suojissa. Napoleonin kukistuttua isä vapautettiin ja koko perhe siirtyi Pariisiin.

Henri Milne-Edwardsilla itsellään oli yhdeksän lasta, joista Alphonse Milne-Edwardsisita (1835-1900) tuli isänsä tavoin eläintieteilijä ja tämän seuraaja.

Henri Milne-Edwards opiskeli ensin lääketiedettä, valmistui tohtoriksi 1823, ja julkaisikin monia ulkomaillakin käytettyjä teoksia alalta.

Eläintiede kuitenkin veti puoleensa, ja Milne-Edwarsista tuli Georges Cuvierin (1769-1832) oppilas ja Jean Victoire Audouinin (1797-1841) ystävä ja työtoveri. Adouinin kanssa hän tutki Normandian rannikon meriluontoa ja julkaisi erittäin seikkaperäisen selvityksen rantaeläimistön vyöhykejaosta palkitussa teoksessaan Recherches sur les crustacés (1929).

Vuonna 1832 Milne-Edwardsista tuli hygienian ja luonnonhistorian professori Collège central des arts et manufactures -oppilaitokseen. Vuonna 1841, Audouinin kuoltua hän sai entomologian oppituolin Pariisin luonnontieteellisessä museossa Muséum national d'histoire naturellessa, ja 1862 mammalogian eli nisäkästieteen professuurin samassa museossa. Hän toimi myös Sorbonnen yliopiston professorina.

Useimmat Milne-Edwardsin töistä julkaistiin Annales des sciences naturelles –aikakauskirjassa, jonka eläintieteellisen osan päätoimittaja hän itse oli. Muista teoksista mainittakoon karsinologian (äyriäistieteen) perusteoksena pitkään säilynyt Histoire naturelle des crustacés (1837-1841), Histoire naturelle des coralliaires (1858-1860) sekä ehkä täkeimpänä vertailevaa fysiologiaa ja anatomiaa käsittelevät Leçons sur la physiologie et l'anatomie comparée de l'homme et des animaux (14 nidettä, 1857-1881).

Eläintieteellisistä ansioistaan Milne-Edwardsille myönnettiin Royal Societyn Copley-mitali.

Teoksia

  • A manual of surgical anatomy … Desilver, Philadelphia 1828.
  • A manual of materia medica and pharmacy. Careys & Lea, Philadelphia 1829.
  • Cahiers d’histoire naturelle. Crochard & Masson, Pariisi 1833–53.
  • Annales des sciences naturelles, zoologie et biologie animale. Masson, Pariisi 1834–85.
  • Éléments de zoologie. Crochard & Dumont, Pariisi, Brüssel 1834–37.
  • Histoire naturelle des crustacés. Roret, Pariisi 1834–40.
  • Outlines of anatomy and physiology. Little & Brown, Boston 1841.
  • Die Zoologie. Scheible, Rieger & Sattler, Stuttgart 1848–58.
  • Quelques remarques sur l’emploi du sel en agriculture … Pariisi 1849.
  • A monograph of the British fossil corals. London, 1850–72.
  • Zoologie. Langlois, Leclercq & Masson, Pariisi 1850–58.
  • Mélanges carcinologiques. Martinet, Pariisi 1851–54.
  • Beiträge zur allgemeinen Zoologie. Müller, Stuttgart 1853.
  • Histoire naturelle des coralliaires ou polypes proprement dits. Roret, Pariisi 1857–60.
  • Leçons sur la physiologie et l’anatomie comparée de l’homme et des animaux faites à la faculté des sciences de Paris. Masson, Pariisi 1857–1881.
  • A manual of zoology. Renshaw, Lontoo 1863.