Ero sivun ”Sortovuodet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Lähde}}pyyntö "venäläistämiselle" - Tavoitteena oli poistaa erikoisasema ja antaa Venäjän alamaisille yhtäläiset kansalaisoikeudet. Väite "venäläistämisestä" on perusteeton.
lähdepyyntö pois
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Hyökkäys_by_Eetu_Isto,_1905.jpg|thumb|right|300px|[[Eetu Isto]]n teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.]]
[[Kuva:Hyökkäys_by_Eetu_Isto,_1905.jpg|thumb|right|300px|[[Eetu Isto]]n teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.]]


'''Sortovuodet''' eli '''sortokaudet''' olivat ajanjaksot [[1899]]–[[1905]] ([[ensimmäinen sortokausi]]) ja [[1908]]–[[1917]] ([[toinen sortokausi]]), jolloin [[Venäjän keisarikunta]] yritti venäläistää{{Lähde}} [[Suomi|Suomea]]. Nimi "sortovuodet" on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä '''routavuodet'''<ref>http://runeberg.org/pieni/4/0207.html "Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899-1905"</ref>. Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin [[Suuri adressi]] ja perustettiin vastarintajärjestö [[Kagaali]]<ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396</ref>, joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin [[yhdenvertaisuuslaki]],<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378</ref>joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistyi [[jääkäriliike]] ja sortokausi päättyi [[Helmikuun_vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]].<ref>http://www.otavanoppimateriaalit.net/aineisto/sortokaudet/index.html</ref><!-- koko kappale-->
'''Sortovuodet''' eli '''sortokaudet''' olivat ajanjaksot [[1899]]–[[1905]] ([[ensimmäinen sortokausi]]) ja [[1908]]–[[1917]] ([[toinen sortokausi]]), jolloin [[Venäjän keisarikunta]] yritti venäläistää<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=| Vuosi=1989 | Nimeke= Suomen historian pikkujättiläinen |Sivu=549–552 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref> [[Suomi|Suomea]]. Nimi "sortovuodet" on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä '''routavuodet'''<ref>http://runeberg.org/pieni/4/0207.html "Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899-1905"</ref>. Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin [[Suuri adressi]] ja perustettiin vastarintajärjestö [[Kagaali]]<ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396</ref>, joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin [[yhdenvertaisuuslaki]],<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378</ref>joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistyi [[jääkäriliike]] ja sortokausi päättyi [[Helmikuun_vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]].<ref>http://www.otavanoppimateriaalit.net/aineisto/sortokaudet/index.html</ref><!-- koko kappale-->


== Ensimmäinen sortokausi ==
== Ensimmäinen sortokausi ==

Versio 25. elokuuta 2010 kello 08.50

Eetu Iston teos Hyökkäys vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 18991905 (ensimmäinen sortokausi) ja 19081917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää[1] Suomea. Nimi "sortovuodet" on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä routavuodet[2]. Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin Suuri adressi ja perustettiin vastarintajärjestö Kagaali[3], joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin yhdenvertaisuuslaki,[4][5]joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistyi jääkäriliike ja sortokausi päättyi Venäjän vallankumoukseen.[6]

Ensimmäinen sortokausi

Pääartikkeli: Ensimmäinen sortokausi

Toinen sortokausi

Pääartikkeli: Toinen sortokausi

Lähteet

  • Klinge, Matti: Keisarin Suomi, Schildts Miktor, 1997, ISBN 9789515006820
  • Toimituskunta: Maa kansa valtakunta II, Otava, 1924

Viitteet

  1. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 549–552. WSOY, 1989. ISBN 951-0-14253-0.
  2. http://runeberg.org/pieni/4/0207.html "Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899-1905"
  3. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396
  4. Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56
  5. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378
  6. http://www.otavanoppimateriaalit.net/aineisto/sortokaudet/index.html