Ero sivun ”Nuoli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
'''Nuoli''' on teräväkärkinen käsi- tai varsijousessa käytettävä [[ammus]].
'''Nuoli''' on teräväkärkinen käsi- tai varsijousessa käytettävä [[ammus]].


Nuoleen kuuluu pitkä ja ohut varsi, joka tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo'osta ja nykyään usein myös [[alumiini|alumiinista]] tai [[hiilikuitu|hiilikuidusta]]. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua sekä aseen käyttäjän ns. vetopituutta. Nuolen etupäähän on kiinnitetty alunperin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu [[nuolenkärki]].
Nuoleen kuuluu pitkä ja ohut varsi, joka tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo'osta ja nykyään usein myös [[alumiini|alumiinista]] tai [[hiilikuitu|hiilikuidusta]]. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän ns. vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.


Nuolen etupäähän on kiinnitetty alunperin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu [[nuolenkärki]]. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia [[metsästys|metsästykseen]], [[sodankäynti|sodankäyntiin]] ja [[urheiluammunta|urheiluammuntaan]].
Nuolen tyvipäässä on yleensä '''nokki''' eli erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri ja pitävät sen siten suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alunperin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa.


Nuolen tyvipäässä on yleensä '''nokki''' eli erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.
Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimeä '''vasama'''. Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjottelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, kuten haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta, luusta tai sarvesta, nykyään yleensä kumista.

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alunperin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa.

Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa leikkavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä '''vasama'''. Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjottelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarvesta, nykyään yleensä kumista.


Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia [[metsästys|metsästykseen]], [[sodankäynti|sodankäyntiin]] ja [[urheiluammunta|urheiluammuntaan]].


Sana "nuoli" voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.
Sana "nuoli" voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.

Versio 22. elokuuta 2010 kello 23.10

Tämä artikkeli käsittelee ammusta. Nuoli on myös tähdistö
Kaksi nuolta taulussa

Nuoli on teräväkärkinen käsi- tai varsijousessa käytettävä ammus.

Nuoleen kuuluu pitkä ja ohut varsi, joka tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo'osta ja nykyään usein myös alumiinista tai hiilikuidusta. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän ns. vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.

Nuolen etupäähän on kiinnitetty alunperin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu nuolenkärki. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia metsästykseen, sodankäyntiin ja urheiluammuntaan.

Nuolen tyvipäässä on yleensä nokki eli erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alunperin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa.

Käsi- tai varsijousen nuolesta, jossa leikkavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama. Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjottelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarvesta, nykyään yleensä kumista.


Sana "nuoli" voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.