Ahmet Şefik Mithat pašša

Mithat pašša

Ahmet Şefik Mithat pašša (lokakuussa 1822, Istanbul – 8. toukokuuta 1883, Taif, Arabia) oli turkkilainen valtiomies, joka toimi Osmanien valtakunnan suurvisiirin virassa.

Mithat syntyi siviilioikeuden tuomarin perheeseen Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) 1822. Hänen uudistusmielinen isänsä koulututti hänet virkamiestehtäviin ja 22-vuotiaana hän pääsi Faik Effendin sihteeriksi Syyriaan. Hän palasi Konstantinopoliin kolme vuotta myöhemmin edeten urallaan. Vierailtuaan taloustehtävissä Syyriassa toistamiseen Mithatista tehtiin Osmanien suuren neuvoston sihteeri. Hänen vihollisensa onnistuivat kuitenkin järjestämään hänelle siirron mahdottomalta vaikuttaneeseen tehtävään; Rumeliassa puhjenneen kapinan rauhoittamiseen.

Hän käytti lujia otteita, jotka olivat menestykseltään vaihtelevia. Hallitus päätti palauttaa hänet tehtäväänsä tehden hänestä ensimmäisen luokan virkamiehen. Vuonna 1857 hän kukisti levottomuudet Bulgariassa yhtä kovin ottein. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tehtiin visiiri ja pašša, ja hänet nimitettiin kuvernööriksi Nišiin, jossa Mithat loi uudistuksia ja paransi oloja niin innokkaasti, että sai sulttaanin vihat niskaansa. Vuonna 1866 hän sai tehtäväkseen järjestää valtiopäivät, joiden jälkeen hänestä tehtiin Bagdadin kuvernööri. Hän hoiti tehtäviään Irakissa samalla tarmokkuudella kuin Nisissäkin ja perusti mm. ensimmäisen irakilaisen sanomalehden al-Zawran. Bagdadin aikana hän tosin koki suurempaa vastustusta. Vuonna 1871 vanhoillinen suurvisiiri Mahmut Nedim pašša piti Mithatia jo uhkana valtiolle. Mahmut Nedim pašša kutsui hänet haastateltavaksi sulttaanin eteen, mutta Mithat puolustautui niin vakuuttavasti, että sulttaani nimittikin hänet suurvisiiriksi Nedim paššan tilalle. Mithatin ensimmäinen kausi suurvisiirinä jäi kuitenkin lyhyeksi, koska hän toimi alkuun liian omavaltaisesti ja itsenäisesti. Hänet siirrettiin väliaikaisesti Salonikin kuvernööriksi, jonka jälkeen hän pysyi näennäisesti erossa hallinnollisista tehtävistä vuoteen 1875 saakka.

Vallankaappaus

Vanity Fair-lehden kannessa 30. kesäkuuta 1879 ollut karikatyyri Mithat paššasta

Tämän jälkeen Mithatin ura sekaantui outoihin seikkailuihin. Vaikka hän sympatisoi nuorturkkilaista liikettä, hän halusi rajoittaa heidän innokkuuttaan. Sulttaani Abdülaziz I:n itsepäisyys muutoshalujen edessä sai salkuttomana ministerinä toimineen Mithatin liittoutumaan suurvisiiri Mütercim Mehmed Rüşdi paššan, sotaministerin Hussein Avni paššan ja ulkoministeri Reşit paššan kanssa vallankumousta varten. 30. toukokuuta 1876 sulttaani suistettiin vallasta ja todennäköisesti surmattiin seuraavan kuun 5. päivä, vaikka virallisten tiedotteiden mukaan oli kyseessä itsemurha.

Vallankaappaajat nostivat Abdülazizin seuraajaksi hänen veljenpoikansa Murat V:n. Uusi sulttaani oli kuitenkin alkoholisoitunut ja hänen mielenterveytensä alkoi järkkyä varsinkin hänen saatua uutiset setänsä kuolemasta. Lisäksi 15. kesäkuuta 1876 Osmaniarmeijan upseeri tunkeutui Mithatin kotiin, jossa pidettiin paraikaa hallituksen kokousta. Seuranneessa Çerkes Hasanin välikohtauksessa upseeri ampui kuoliaaksi ja haavoitti useita virkamiehiä, etunenässä vaikutusvaltaiset ja uudistuksiin maltillisesti suhtautuneet ministerit Hussein Avni paššan ja Reşit paššan. Suurvisiiri Rüşdi pašša onnistui pakenemaan suljetun oven taakse. Vaikka teon taustalla usein selitetään olleen Çerkes Hasanin henkilökohtaiset murheet, on Mithat paššan epäilty olleen mukana välikohtauksen provosoimisessa saadakseen raivattua tieltään konservatiiviset hallituksen jäsenet.

Sulttaani Muratin mielenterveysongelmat syvenivät ja hänen tilalleen astui jo elokuussa Abd ül-Hamid II. Joulukuussa Mithat paššasta tuli toistamiseen suurvisiiri. Hän lupasi uudistuksia, esitteli uuden perustuslain ja uuden parlamentin. Kuitenkin jo helmikuussa 1877 hänet erotettiin ja karkotettiin epäiltynä osallisuudesta Abdülaziz I:n murhaan. Tämän jälkeen Mithat vieraili Euroopan pääkaupungeissa pysyen jonkin aikaa Lontoossa, jossa hän tutki alahuoneen toimintaa.

Hänet kutsuttiin takaisin 1878 ja nimitettiin Syyrian kuvernööriksi. Elokuussa hän vaihtoi virkaa Smyrnan kuvernöörin kanssa. Jälleen toukokuussa 1879 Mithat määrättiin pidätettäväksi sulttaanin määräyksestä. Mithat pakeni, mutta antautui pian pyytäen päästä oikeuden eteen. Oikeudenkäynti järjestettiin sulttaanin Yıldızin palatsissa kesäkuussa 1881. Kolme päivää kestäneiden istuntojen jälkeen Mithat ja muut syytetyt saivat kuolemantuomion. Oikeudenkäyntiä ei kuitenkaan pidetty rehellisenä ja Britannian hallituksen myötävaikutuksella tuomio muutettiin karkotukseksi.

Mithat vietti viimeiset kolme vuottaan Taifissa Arabiassa. Hänet todennäköisesti surmattiin 8. toukokuuta 1884.

Edeltäjä: Mahmud Nedim pašša Mütercim Mehmed Rüşdi pašša

Osmanien valtakunnan suurvisiiri 1872-1872 1876-1877

Seuraaja: Mütercim Mehmed Rüşdi pašša İbrahim Edhem pašša