Ero sivun ”Puolan perimyssota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 46: Rivi 46:
[[es:Guerra de Sucesión Polaca]]
[[es:Guerra de Sucesión Polaca]]
[[fr:Guerre de Succession de Pologne]]
[[fr:Guerre de Succession de Pologne]]
[[ko:폴란드 왕위계승전쟁]]
[[ko:폴란드 왕위 계승 전쟁]]
[[it:Guerra di successione polacca]]
[[it:Guerra di successione polacca]]
[[la:Bellum de successione Polonica]]
[[la:Bellum de successione Polonica]]

Versio 19. elokuuta 2010 kello 23.40

Puolan perimyssota
Venäläiset ja saksilaiset joukot piirittivät Gdańskia Puolan perimyssodan aikana 1734 ja valtasivat sen
Venäläiset ja saksilaiset joukot piirittivät Gdańskia Puolan perimyssodan aikana 1734 ja valtasivat sen
Päivämäärä:

1733–1735

Paikka:

Puola, Reininmaa, Italia

Lopputulos:

Fredrik August II Puolan hallitsijaksi

Vaikutukset:

Stanisław Leszczyński sai Lothringenin

Osapuolet

Stanisław Leszczyński
Ranska
Espanja
Savoiji

Fredrik August II
Venäjä
Habsburgit
Saksi

Puolan perimyssota käytiin 17331735 Ranskan, Espanjan ja Savoijin ja toisella puolen Itävallan, Venäjän ja Saksin välillä. Puolalaisjoukkoja taisteli kummallakin puolella.

Sodan sytytti kiista vuonna 1733 kuolleen kuninkaan August II Väkevän seuraajasta Puolan valtaistuimella. Pääehdokkaat olivat lopulta Stanisław Leszczyński, jonka Ruotsin Kaarle XII oli nostanut Puolan valtaistuimelle suuren Pohjan sodan aikana, sekä Saksin Fredrik August, August Väkevän poika.

Ranska tuki Stanisław Leszczyńskia, jonka vävy Ludvig XV oli. Venäjä ja Itävalta asettuivat tukemaan Fredrik Augustia. Puolan valtiopäivät valitsi Stanisławin, mutta Venäjä tunkeutui Puolaan ja se ja sen tukemat aateliset nostivat kuninkaaksi Fredrik Augustin hallitsijanimellä August III. Stanisław pakeni Ranskaan.

Sota jatkui Länsi-Euroopassa. Siitä tuli Bourbonien ja Habsburgien välinen kamppailu. Itävalta kärsi sodassa tappioita Ranskaa ja sen liittolaisia vastaan.

Välirauha päätti sotatoimet 1735, rauha vahvistettiin Wienissä 1738. August III jäi Puolan kuninkaaksi. Stanisław Leszczyński sai korvaukseksi Lothringenin herttuakunnan, joka siirtyi 1766 hänen kuolemansa jälkeen Ranskalle hänen tyttärensä kautta. Ranska hyväksyi pragmaattisen sanktion, jonka mukaan Maria Teresia seuraisi isäänsä keisari Kaarle VI:ta valtaistuimella. Ranska ei kuitenkaan pitänyt sitoumuksestaan kiinni Itävallan perimyssodan puhjettua 1740.