Jugoslavian kuningaskunta

Краљевина Југославија Kraljevina Jugoslavija
1918–1943
lippu vaakuna
.
Valtiomuoto	kuningaskunta
Pääkaupunki	Belgrad
Pinta-ala
– yhteensä	247 542 km² (1921) km²
Väkiluku	13 934 038 (1931)
Viralliset kielet	serbokroaattisloveeni, 1929-1934 jugoslaavi
Valuutta	Serbian dinaari ja Jugoslavian kruunu (vuoteen 1920), Jugoslavian dinaari
Edeltäjä(t)	Serbia
Seuraaja(t)	Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia
Infobox OK

Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio 1918–1943.

Kuningaskunta syntyi ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Serbia, johon olivat yhdistyneet Itävalta-Unkarin serbien ja muiden slaavien asuttama alue Baanaatti, Bačka ja Baranja (epävirallisesti Vojvodina), Montenegro sekä Itävalta-Unkarin eteläslaavien asuttamista alueista - Bosnia ja Hertsegovina, Dalmatia, Kroatia ja Slavonia, Krain sekä osa Kärnteniä ja Steiermarkia - muodostetusta lyhytikäisestä Sloveenien, Kroaattien ja Serbien valtiosta eronnut Sremin alue marraskuussa 1918, yhdistyi tuon valtion kanssa nimellä Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta joulukuussa 1918. Valtaosin serbien hallitseman valtion kansallisuuskiistat johtivat vuonna 1929 siihen, että kuningas teki vallankaappauksen ja diktatuuriksi muuttunut maa nimettiin enemmistönä olleiden eteläslaavien mukaan Jugoslaviaksi vuonna 1929.

Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian 1943.

Jugoslavian kuninkaat

• Pietari I (v:een 1918 Serbian kuningas, 1918-1921)
  • sijaishallitsija kruununprinssi Aleksandar v:sta 1914)
• Aleksanteri I (1921-1934, salamurhattiin)
• Pietari II (1934-1943, käytännössä maalis-huhtik. 1941)
  • sijaishallitus johtajanaan prinssi Pavle Karađorđević 1934-1941