Aunus (kaupunki)

Aunus Оло́нец Aunuksenkaupunki, Aunuksenlinna
vaakuna
Aunus Оло́нец
Koordinaatit: 60°59′N, 32°58′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Aunuksen piiri
Perustettu	1137
Pinta-ala  ()
– Kokonaispinta-ala	6 km²
Väkiluku (2005)	9 800
– Väestötiheys	1 633,3 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+3
– Kesäaika	UTC+4
Postinumero	186000
Suuntanumero(t)	+7 81436
Aunuksen piirin hallintokeskus
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Aunus (myös Aunuksenkaupunki ja Aunuksenlinna, karjalaksi Anus, ven. Олонец, Olonets) on kaupunki Karjalan tasavallassa ja Aunuksen piirin keskus. Aunus on yksi Pohjois-Venäjän vanhimmista kaupungeista, se sai kaupunkioikeudet puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta 1137. Itse kaupunki Aunuksenlinna sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdssa lähellä Laatokan rantaa. Aunuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status. Kaupungissa on nykyisin 11 400 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.

Aunus on maatalousvaltaisen seudun keskus. Sen sivukylässä Alavoisissa (venäjäksi Ильинский, Iljinski) harjoitetaan sahateollisuutta. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on viime aikoina ilmaantunut runsaasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa Mikkelin seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti Ristijärvelle ja Hyrynsalmelle.

Asukasluvun kehitys

Väkiluku	1897	1959	1970	1979	1989	2003	2005
Olonets	1 300	5 000	7 800	10 400	11 400	10 200	9 816

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.

Historiaa

Kerrotaan, että tsaari Pietari Suuri matkustaessaan Karjalassa reellä heräsi kolmesti peräjälkeen ja kysyi retkueen sijaintia. Hänelle vastattiin: "Aunuksessa". Tsaari lopulta totesi: "Aunus on varmasti Venäjän suurin kaupunki."

Vuonna 1919 suomalainen vapaaehtoisjoukko tunkeutui suur-Suomi-aatteen siivittämänä Itä-Karjalaan. Tämä vapaaehtoinen sotilasjoukko tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta.

Seuraavan kerran suomalaiset valtasivat Aunuksen 5. syyskuuta 1941 ja pysyivät siellä kesään 1944 saakka, jolloin suomalaiset joukot joutuivat palaamaan Karjalankannaksen taisteluihin. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.

Jatkosodan aikana Aunukseen valmistui rautatie, Aunuksen rata, joka yhdisti kaupungin Suomen rataverkkoon. Vuonna 1970 valmistui yhteys etelään Lotinanpeltoon.

Katso myös

• Aunuksenkarjalan kieli
• Aunuksen Karjala

Aiheesta muualla

• Moi gorod -kaupunkitietosanakirja: Olonets [1] (venäjäksi)
• Aunuksen historiaa ja nykypäivää
• Aunuksen viralliset matkailusivut suomeksi
• Wikimapia satelliittikarttalinkki (Aunus =Olonets, Олонец)
• Linkki neuvostoliittolaiseen mittakaavan 1:1000000 karttaan vuodelta 1988, jossa Aunus (=Олонец, Olonets) (venäjäksi)