Ero sivun ”Lintuasema” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
1800-luvun puolivälissä [[Helgoland]]in saarelle Saksan rannikolle perustettu [[Helgolandin lintuasema]] Vogelwarte Helgoland on maailman ensimmäisiä lintujen [[muutto|muuton]] tutkimiseen perustettuja lintuasemia. Se on ollut esimerkkinä ja innoituksena myös suomalaisille lintuasemille. Pohjoismaiden vanhin lintuasema, Signilskär [[Hammarland]]in kunnassa [[Ahvenanmaa]]lla, aloitti toimintansa vuonna 1929, ja on ollut vaihtelevassa määrin aktiivinen tähän päivään saakka. Muita [[Itämeri|Itämeren]] piirin kuuluisia asemia ovat mm. [[Ruotsi]]n Ottenby, Falsterbo ja Utklippan, [[Viro]]n [[Kablin lintuasema|Kabli]] ja Sõrve, [[Venäjä]]n Rybachiy eli Rossitten, Pape [[Latvia]]ssa, Neringa ja [[Ventès ragas]] [[Liettua]]ssa, sekä Ujście Wisey [[Puola]]ssa.
1800-luvun puolivälissä [[Helgoland]]in saarelle Saksan rannikolle perustettu [[Helgolandin lintuasema]] Vogelwarte Helgoland on maailman ensimmäisiä lintujen [[muutto|muuton]] tutkimiseen perustettuja lintuasemia. Se on ollut esimerkkinä ja innoituksena myös suomalaisille lintuasemille. Pohjoismaiden vanhin lintuasema, Signilskär [[Hammarland]]in kunnassa [[Ahvenanmaa]]lla, aloitti toimintansa vuonna 1929, ja on ollut vaihtelevassa määrin aktiivinen tähän päivään saakka. Muita [[Itämeri|Itämeren]] piirin kuuluisia asemia ovat mm. [[Ruotsi]]n Ottenby, Falsterbo ja Utklippan, [[Viro]]n [[Kablin lintuasema|Kabli]] ja Sõrve, [[Venäjä]]n Rybachiy eli Rossitten, Pape [[Latvia]]ssa, Neringa ja [[Ventès ragas]] [[Liettua]]ssa, sekä Ujście Wisey [[Puola]]ssa.


Suomessa perustettiin 1960-luvulla lukuisia lintuasemia lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Nykyisin Suomessa toimii 13 lintuasemaa: [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] [[Rönnskär]], [[Hanko|Hangon]] Uddskatan [[Halias]], [[Länsi-Turunmaa]]n [[Jurmo (Länsi-Turunmaa)|Jurmo]], [[Lemland]]in [[Lågskär]], [[Hammarland]]in Signilskär, [[Luvia]]n [[Säppi (saari)]], [[Mustasaari|Mustasaaren]] [[Valassaaret]], [[Kokkola]]n [[Tankar]], [[Siikajoki|Siikajoen]] [[Tauvo]], [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] Raasio, [[Joensuu]]n [[Höytiäinen]], [[Kaarina]]n Rauvola ja [[Kangasala]]n Kirkkojärvi. Näistä neljä viimeksi mainittua toimivat sisämaassa. Rauvolassa ja Kangasalla on keskitytty ruoikkolintujen ja Raasiossa kahlaajien rengastukseen. Muilla asemilla päätoimintamuodot ovat näkyvän muuton tarkkailu, lepäilijöiden eli paikallisten lintujen laskenta vakioreittien varrelta, ja [[rengastus]].
Suomessa perustettiin 1960-luvulla lukuisia lintuasemia lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Nykyisin Suomessa toimii 13 lintuasemaa: [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] [[Rönnskär]], [[Hanko|Hangon]] Uddskatan [[Halias]], [[Länsi-Turunmaa]]n [[Jurmo (Länsi-Turunmaa)|Jurmo]], [[Lemland]]in [[Lågskär]], [[Hammarland]]in Signilskär, [[Luvia]]n [[Säppi (saari)]], [[Mustasaari|Mustasaaren]] [[Valassaaret]], [[Kokkola]]n [[Tankar]], [[Siikajoki|Siikajoen]] [[Tauvo]], [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] Raasio, [[Joensuu]]n [[Höytiäinen]], [[Kaarina]]n Rauvola ja [[Kangasala]]n Kirkkojärvi. Näistä neljä viimeksi mainittua toimivat sisämaassa. Rauvolassa ja Kangasalla on keskitytty ruovikkolintujen ja Raasiossa kahlaajien rengastukseen. Muilla asemilla päätoimintamuodot ovat näkyvän muuton tarkkailu, lepäilijöiden eli paikallisten lintujen laskenta vakioreittien varrelta ja [[rengastus]].


== Tutkimusmenetelmät ==
== Tutkimusmenetelmät ==

Versio 14. elokuuta 2010 kello 11.24

Lintuasema on paikka, jossa havainnoidaan, rengastetaan ja tutkitaan lintuja vakioiduin menetelmin.

Lintuasemat

1800-luvun puolivälissä Helgolandin saarelle Saksan rannikolle perustettu Helgolandin lintuasema Vogelwarte Helgoland on maailman ensimmäisiä lintujen muuton tutkimiseen perustettuja lintuasemia. Se on ollut esimerkkinä ja innoituksena myös suomalaisille lintuasemille. Pohjoismaiden vanhin lintuasema, Signilskär Hammarlandin kunnassa Ahvenanmaalla, aloitti toimintansa vuonna 1929, ja on ollut vaihtelevassa määrin aktiivinen tähän päivään saakka. Muita Itämeren piirin kuuluisia asemia ovat mm. Ruotsin Ottenby, Falsterbo ja Utklippan, Viron Kabli ja Sõrve, Venäjän Rybachiy eli Rossitten, Pape Latviassa, Neringa ja Ventès ragas Liettuassa, sekä Ujście Wisey Puolassa.

Suomessa perustettiin 1960-luvulla lukuisia lintuasemia lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Nykyisin Suomessa toimii 13 lintuasemaa: Kirkkonummen Rönnskär, Hangon Uddskatan Halias, Länsi-Turunmaan Jurmo, Lemlandin Lågskär, Hammarlandin Signilskär, Luvian Säppi (saari), Mustasaaren Valassaaret, Kokkolan Tankar, Siikajoen Tauvo, Siilinjärven Raasio, Joensuun Höytiäinen, Kaarinan Rauvola ja Kangasalan Kirkkojärvi. Näistä neljä viimeksi mainittua toimivat sisämaassa. Rauvolassa ja Kangasalla on keskitytty ruovikkolintujen ja Raasiossa kahlaajien rengastukseen. Muilla asemilla päätoimintamuodot ovat näkyvän muuton tarkkailu, lepäilijöiden eli paikallisten lintujen laskenta vakioreittien varrelta ja rengastus.

Tutkimusmenetelmät

Näkyvän muuton tarkkailua suoritetaan lintuaseman optimaalisimmalta paikalta. Esimerkiksi Hangossa havainnoitsija päivystää joka aamu vanhassa bunkkerissa (legenda jo eläessään - Aatu Vattulainen!). Muuttolinnut kirjataan tarkasti ylös kellonajoittain ja muuttosuuntineen.

Paikalliset linnut lasketaan monilla asemilla kerran päivässä, yleensä aamulla. Pesimäaikana suoritetaan pesimälinnuston laskentaa ja parimäärien selvittelyä.

Rengastuksessa käytetään erilaisia pyydyksiä, tavallisimmin lintuverkkoja. Siemenpyydykset, iskuverkot ja katiskat ovat muita pyydystyskeinoja. Monilla asemilla rengastettavat linnut myös mitataan ja punnitaan. Kesällä rengastetaan pesivien lintujen poikasia.

Toisinaan asemilla suoritetaan erikoistutkimuksia. Esimerkiksi Jurmossa mitattiin lintujen radioaktiivista säteilyä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta seuranneina päivinä.

Monet lintuasemat julkaisevat toiminnastaan erillisiä raportteja. Joidenkin asemien raportit julkaistaan yhdistysten lehdissä. Linnut-lehdessä julkaistaan vuosittain suppea yhteenveto asemien toiminnasta.

Harvinaisuudet

Useimmat lintuasemat sijaitsevat ulkosaariston eristyneillä saarilla. Muuttoaikoina niillä tavataan säännöllisesti harvinaisuuksia. Nimekkäin rariteettisaari on Lågskär, jossa on tavattu useita lintulajeja ensimmäistä kertaa Suomessa.

Aiheesta muualla

Rönnskärin lintuasema Hangon lintuasema Jurmon lintuasema Säpin lintuasema Tankarin lintuasema Tauvon lintuasema Höytiäisten lintuasema Kablin lintuasema Ottenbyn lintuasema Falsterbo Helgoland Sõrve Säär

  • Birdlife Suomi: Lintuharrastuksen alkeet - Lintuasemat
  • Lintuasemien toiminta 1982. - Lintumies 3.1983 s. 116-127. LYL.
  • Lintuasemilta. - Lintumies 3.1990 s. 133-146. LYL.
  • Dolnik, V.R. & Payevsky, V.A. 1990: Rybatschi - lintuasema Itämeren etelärannalla. - Lintumies 3.1990 s. 129-132. LYL.
  • Hannila, Juhani, Harju, Terho, Hongell, Harri & Nyman, Christer 1984: Tankarin lintuaseman tutkimustoiminnasta. - Lintumies 4.1984 s. 168-172. LYL.
  • Harju, Terho 1974: Katsaus lintuasemien toimintaan 1971-73. - Lintumies 3-4.1974 s. 85-96. SLY.
  • Harju, Terho 1976: Katsaus lintuasemien toimintaan 1975. - Lintumies 3.1976. SLY.
  • Harju, Terho 1978: Katsaus lintuasemien toimintaan 1976. - LIntumies 4.1978 s. 114-120. LYL.
  • Hildén, Olavi 1974: Finnish bird stations, their activities and aims. - Ornis Fennica 51:10-35.
  • Hildén, Olavi 1974: Vaelluslintujen esiintyminen lintuasemilla 1971-73. - Lintumies 9:97-111.
  • Hildén, Olavi 1976: Vaelluslintujen esiintyminen lintuasemilla 1975. - Lintumies 2.1976 s. 33-40. SLY.
  • Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1987: Syksyn 1986 vaelluslinnut. - Lintumies 3.1987 s. 134-138. LYL.
  • Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1988: Syksyn 1987 vaelluslinnut. - Lintumies 2.1988 s. 80-85. LYL.
  • Kania, Wojciech 1976: 'Operation Baltic' - sen toiminta ja tavoitteet. - Lintumies 3.1976. SLY.
  • Nikander, Pekka J. 1984: Tiaisten vaelluksista Hangon lintuasemalla syksyinä 1979-1983. - Tringa 5.1984 s. 36-47.
  • Nikander, Pekka J. 1985: Lintuasemauutisia. - Lintumies 6.1985 s. 296-297. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1980: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 1.1980 s. 45-46. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1981: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 1.1981 s. 35. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1981: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 2.1981 s. 87. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1981: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 3.1981 s. 131. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1981: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 4.1981 s. 186. LYL.
  • Ojanen, Mikko 1982: Uutisia lintuasemilta. - Lintumies 1.1982 s. 45. LYL.
  • Pynnönen, Jyrki 1991: Rengastusasema Siilinjärvelle. - Lintummies 5.1991 s. 227. LYL.
  • Vähätalo, Anssi 1989: Ottenbyn lintuasema eli kuinka lintuaseman pitäisi toimia. - Lintumies 2.1989 s. 51-55. LYL.