Ero sivun ”Keskeislyriikka” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Juicesta taas punaisia pois: termiselitys + Hesarista yksi artikkeli |
p typo |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Keskeislyriikka''' eli '''keskuslyriikka''' on [[runous|runoutta]], joka keskittyy runon [[kertoja]]n eli lyyrisen minän ympärille. Keskeislyriikassa runon puhuja |
'''Keskeislyriikka''' eli '''keskuslyriikka''' on [[runous|runoutta]], joka keskittyy runon [[kertoja]]n eli lyyrisen minän ympärille. Keskeislyriikassa runon puhuja tarkkailee subjektiivisia tuntemuksiaan, ja siinä on usein henkilökohtaisia tilityksiä tai tunnustuksia.<ref>http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Lyriikka</ref><ref>http://etaopit.pp.fi/Teletopelius/lyriikka/sanastolyr.htm#keskuslyriikka</ref> |
||
Nykyään keskeislyriikkaa ei Suomessa juuri arvosteta, mutta vielä 1950-luvulla se oli runouden arvostetuin muoto, ja esimerkiksi [[Tuomas Anhava]] piti itseään keskeislyyrikkona.<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Keskeislyriikka+ennen+ihanne+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n++solvaus/HS20020511SI1KU02cu9</ref> |
Nykyään keskeislyriikkaa ei Suomessa juuri arvosteta, mutta vielä 1950-luvulla se oli runouden arvostetuin muoto, ja esimerkiksi [[Tuomas Anhava]] piti itseään keskeislyyrikkona.<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Keskeislyriikka+ennen+ihanne+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n++solvaus/HS20020511SI1KU02cu9</ref> |
||
Versio 13. elokuuta 2010 kello 23.12
Keskeislyriikka eli keskuslyriikka on runoutta, joka keskittyy runon kertojan eli lyyrisen minän ympärille. Keskeislyriikassa runon puhuja tarkkailee subjektiivisia tuntemuksiaan, ja siinä on usein henkilökohtaisia tilityksiä tai tunnustuksia.[1][2]
Nykyään keskeislyriikkaa ei Suomessa juuri arvosteta, mutta vielä 1950-luvulla se oli runouden arvostetuin muoto, ja esimerkiksi Tuomas Anhava piti itseään keskeislyyrikkona.[3]