Ero sivun ”Punainen viiva (ooppera)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi HTML:ää
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{ooppera|ooppera=Punainen viiva|kuva=Albert Edelfelt-Augusti.jpeg|kuvankoko=250px|nimi=Albert Edelfeltin maalaus|alkup. nimi=Punainen viiva|määritelmä=|säveltäjä=[[Aulis Sallinen]]|libretto=[[Aulis Sallinen]]|pohjautuu=[[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]]<br /> [[Punainen viiva (romaani)|samannimiseen romaaniin]]|tyylilaji=|kieli=[[suomen kieli|suomi]]|kesto=1 [[tunti|t]] 55 [[minuutti|min]]|kantaesitys=[[30. marraskuuta]] [[1978]]|paikka=[[Suomen Kansallisooppera]], [[Helsinki]]|säveltäjälyhyt=[[Aulis Sallinen|Sallisen]]|edellinen=[[Ratsumies (ooppera)|Ratsumies]]|vuosie=[[1975]]|tämä=Punainen viiva|vuosit=1978|seuraava=[[Kuningas lähtee Ranskaan]]|vuosis=[[1984]]|}}
{{ooppera|ooppera=Punainen viiva|kuva=Albert Edelfelt-Augusti.jpeg|kuvankoko=250px|nimi=Albert Edelfeltin maalaus|alkup. nimi=Punainen viiva|määritelmä=|säveltäjä=[[Aulis Sallinen]]|libretto=[[Aulis Sallinen]]|pohjautuu=[[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]]<br /> [[Punainen viiva (romaani)|samannimiseen romaaniin]]|tyylilaji="[[Karvalakkiooppera]]"|kieli=[[suomen kieli|suomi]]|kesto=1 [[tunti|t]] 55 [[minuutti|min]]|kantaesitys=[[30. marraskuuta]] [[1978]]|paikka=[[Suomen Kansallisooppera]], [[Helsinki]]|säveltäjälyhyt=[[Aulis Sallinen|Sallisen]]|edellinen=[[Ratsumies (ooppera)|Ratsumies]]|vuosie=[[1975]]|tämä=Punainen viiva|vuosit=1978|seuraava=[[Kuningas lähtee Ranskaan]]|vuosis=[[1984]]|}}


'''Punainen viiva''' on [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] [[ooppera]], johon säveltäjä musiikin lisäksi teki myös [[libretto|libreton]], joka pohjautuu [[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]] samannimiseen [[Punainen viiva (romaani)|romaaniin]]. Ooppera kantaesitettiin vuonna [[1978#Marraskuu|1978]] [[Suomen Kansallisooppera]]ssa.
'''Punainen viiva''' on [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] [[ooppera]], johon säveltäjä musiikin lisäksi teki myös [[libretto|libreton]], joka pohjautuu [[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]] samannimiseen [[Punainen viiva (romaani)|romaaniin]]. Ooppera kantaesitettiin vuonna [[1978#Marraskuu|1978]] [[Suomen Kansallisooppera]]ssa.

Versio 13. maaliskuuta 2006 kello 13.41

Punainen viiva
Tiedosto:Albert Edelfelt-Augusti.jpeg
Alkuperäinen nimi Punainen viiva
Säveltäjä Aulis Sallinen
Libretto Aulis Sallinen
Pohjautuu Ilmari Kiannon
samannimiseen romaaniin
Tyylilaji "Karvalakkiooppera"
Kieli suomi
Kantaesitys 30. marraskuuta 1978
Suomen Kansallisooppera, Helsinki
Aikajana Sallisen oopperoista
Ratsumies Punainen viiva Kuningas lähtee Ranskaan
1975 1978 1984

Punainen viiva on Aulis Sallisen ooppera, johon säveltäjä musiikin lisäksi teki myös libreton, joka pohjautuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin. Ooppera kantaesitettiin vuonna 1978 Suomen Kansallisoopperassa.

Tarinasta

Kiannon ominta lajia olivat kriittiset ja hyvin realistiset kuvaukset suomalaisesta talonpoikaiselämästä ja köyhyydestä. 1909 julkaistun romaanin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1907, joka oli ensimmäisten naisten osanoton sallivien äänestysten aikaa. Tämä taas tapahtui Venäjän-Japanin sodan jälkimainingeissa kun Venäjän ote Suomesta oli heikentynyt. Vaikka tarinan peruspalikat ovat hyvinkin synkkiä, ei romaani, eikä oopperakaan ole tunnelmaltaan erityisen masentava - pikemminkin hahmoista paistaa läpi lähes sankarillinen, sympaattinen jääräpäisyys. Kertomuksen roistot ovat auktoriteetteja - tunteeton pappi sekä riitaa kylvävä poliitikko, joka lupaa muutoksia muttei ole enää läsnä kun niitä ei kuulukaan.

Ooppera

Musiikin dramatisoijana Sallista on kiitetty hänen kyvystään välittää päähenkilöidensä elämän kovuutta, haavoittuvuutta ja heidän toiveitaan tavalla joka ei kuitenkan ole alentuva. Köyhyyden elämänlaatua heikenteävä vaikutus on läsnä koko teoksen ajan, kuten mm. oopperan alussa, jossa ruuan puuttuminen pöydästä johtaa katkeraan ajatustenvaihtoon Topin ja Riikan välillä. Topi on jähmeä eikä kovin kaunopuheinen mies, joka tuntee häpeää ja turhautuneisuutta kyvyttömyydestään elättää perheensä. Ihmisiä terrorisoiva karhu symboloi toisaalta alituista Venäjän uhkaa, toisaalta Topia kohtaavia ongelmia joita poliitikkojen puheet ja teot eivät tunnu voivan poistaa.

Punaisen viivan vahvuuksiksi on luettu mm. Sallisen taito luoda ja vaihtaa tunnelmia sekä värittää musiikilla hahmojen persoonallisuutta, esimerkkinä mm. kohtaus jossa kyläläiset kokoontuvat kuuntelemaan demagogia. Huomionarvoisia musiikillisia teemoja ovat mm. karhun läsnäolosta kertovat puhaltimet sekä lavan ulkopuolinen kuoro, kulkukauppiaan muassa kulkeva keikarimainen melodia sekä pappia symboloiva erikoinen kuoro-osuus.

Synopsis

Tapahtumapaikka ja -aika

Pohjois-Suomi vuonna 1907.

Ensimmäinen näytös

Torppari Topin perhe taistelee pysyäkseen leivän syrjässä kiinni. Topi löytää karhun tappaman lampaan ja vannoo surmaavansa kontion. Hän näkee unta hakevansa avustusta paikalliselta papilta, joka tarjoaa hänelle apua jos hän vain tappaisi kolme lastaan. Venäläinen kulkukauppias kertoo Venäjällä vallitsevasta yhteiskunnallisesta kuohunnasta ja Topi vaimonsa Riikan kanssa ottavat osaa poliittiseen kokoukseen jossa kansankiihottaja yllyttää kyläläisiä piirtämään äänestyslappuunsa punaisen viivan mikäli haluavat asioihin muutosta.

Toinen näytös

Topi ja hänen naapurinsa eivät tiedä kuinka heidän tulisi rekisteröidä äänensä. He kuulevat koirien haukunnan joka merkitsee karhun heräämistä talviunestaan. Huolimatta joidenkin varoituksista he menevät äänestyspäivänä uurnalle. Topin lähtiessä metsätöihin ansaitsemaan rahaa Riika odottaa muutoksia tapahtuvaksi - mutta näkeekin lastensa menehtyvän aliravitsemukseen. Topi saapuu kotiin ja lapset haudataan. Uutiset kertovat että äänestys on voitettu. Yhtäkkiä kuuluu koirien haukuntaa sekä Topin ainoan lehmän ääni - karhu on herännyt ja tappanut lehmän. Topi menee ulos ja käy taistoon karhua vastaan. Myöhemmin Riika löytää aviomiehensä ruumiin, jonka auenneen kurkun kohdalla on verinen, punainen viiva.

Levytyksiä