Ero sivun ”Polygeeninen ominaisuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:

= Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen =
= Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen =


== Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen ==
== Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen ==




'''Kvantitatiiviset ominaisuudet''' ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden muuntelu ei ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, eivätkä siis ole selvästi vaihtoehtoisia (kvalitatiivisia), kuten suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys, joilla [[Gregor Mendel]] teki kokeitaan.
'''Kvantitatiiviset ominaisuudet''' ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden muuntelu ei ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, eivätkä siis ole selvästi vaihtoehtoisia (kvalitatiivisia), kuten suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys, joilla [[Gregor Mendel]] teki kokeitaan.
Rivi 23: Rivi 20:


[[Luokka:Perinnöllisyystiede]]
[[Luokka:Perinnöllisyystiede]]

== Otsikkoteksti ==

Versio 13. maaliskuuta 2006 kello 14.16

Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen

Kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen

Kvantitatiiviset ominaisuudet ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden muuntelu ei ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, eivätkä siis ole selvästi vaihtoehtoisia (kvalitatiivisia), kuten suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys, joilla Gregor Mendel teki kokeitaan.

Näiden kvantitatiivisten ominaisuuksien periytyminen ei noudata Mendelin sääntöjä, vaan ominaisuuksien syntyyn vaikuttaa kaksi tai useampi geeni, ja usein näillä geeneillä ei mikään alleeli ole dominoiva toiseen alleelliin nähden, vaan niiden vaikutus on summautuva.

Esimerkki

Tavallinen esimerkki kvantitatiivisesta ominaisuudesta on kasvin pituus. Esimerkkikasvin pituuteen vaikuttaa vain kaksi eri lokuksissa olevaa geeniä (A ja B) ja kaksi alleeliparia (Al, Ap ja Bl, Bp). Näistä Al ja Bl ovat lyhytkasvuisuuden ja Ap ja Bp pitkäkasvuisuuden alleeleja. Yksilö AlAlBlBl on noin 40 senttimetriä pitkä. Se edustaa lajin lyhintä tyyppiä. Ap ja Bp lisäävät yksilön 40 senttimetrin peruuspitutta kymmenellä sentillä. Näin yksilöt, joiden perimä on ApApBpBp ovat 80 senttimetrin mittaisia, ja pisimpiä lajissaan.

Kun kaksi ääripään tyyppiä risteytetään keskenään, ovat kaikki ensimmäisen polven yksilöt perimältään AlApBlBp, jotka kaikki edustavat keskiarvotyyppiä, eli ovat 60 senttimetriä pitkiä. Kun kaksi ensimmäisen polven yksilöä risteytetään, voidaan niiden jälkeläiset ryhmitellä viiteen eri pituusluokkaan. Jälkeläiset muodostavat ominaisuuksiltaan normaalin muuntelukäyrän eli Gaussin käyrän, jossa kummankin pään äärityyppejä on vähiten ja ensimmäisen polven kaltaisia keskiarvotyyppejä eniten.

Jos pituuskasvuun vaikuttavia geenejä olisi enemmän kuin kaksi, kuten todellisuudessa useimmiten on, olisi pituusluokkia vielä enemmän ja pituus muuntelisi vielä liukuvammin. Myös samassa lokuksessa olevia alleeleja voi populaatiossa segregoitua useampia kuin kaksi. Toki myös ympäristötekijät vaikuttavat kasvin kasvuun. Tyypillistä kvantitatiivisille ominaisuuksille kuitenkin on, että niiden yleisyyttä kuvaa Gaussin käyrä.

Oleellista on huomata, että vaikka ominaisuuteen vaikuttavia polygeenejä olisi enemmänkin, ovat kahden ääriyksilön ensimmäisen polven jälkeläiset keskiarvotyyppejä. Näin esimerkiksi puhtaan negridin ja valkoihoisen keskinäiset jälkeläiset, mulatit, ovat ihonväriltään vanhempiensa keskiarvoja. Ihonväriin vaikuttavia polygeenejä on ainakin neljä.

Polygeeniset ominaisuudet ihmisellä

Ihmisellä polygeenisiä ominaisuuksia ovat muun muassa ruumiinrakenne, henkiset ominaisuudet (luonne, älykkyys), paino, pituus, hiusten väri ja ihon väri (ks. mulatti). On kuitenkin pidettävä mielessä, että esimerkiksi henkisten ominaisuuksien määräytymisessä ympäristöllä voi olla hyvinkin suuri osa, vaikka osa muuntelusta johtuukin geneettisistä eroista.