Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Kansanpuistojen historiaa: typo |
täyd. kansainvälistä painotusta |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{tämä artikkeli|kertoo kansanpuistoista yleensä. [[Ruissalon Kansanpuisto]]sta Turussa on eri artikkeli.}} |
{{tämä artikkeli|kertoo kansanpuistoista yleensä. [[Ruissalon Kansanpuisto]]sta Turussa on eri artikkeli.}} |
||
[[Tiedosto:Nykvarns folketspark.JPG|thumb|250px|Kansanpuiston portti [[Nykvarn]]issa [[Södermanland]]issa [[Ruotsi]]ssa.]] |
[[Tiedosto:Nykvarns folketspark.JPG|thumb|250px|Kansanpuiston portti [[Nykvarn]]issa [[Södermanland]]issa [[Ruotsi]]ssa.]] |
||
'''Kansanpuistot''' ({{k-sv|folkpark}}) erotuksena varsinaisesta [[puisto|kaupunkipuistosta]] ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin [[proletariaatti|työväestölle]] tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.<ref name="h18,211">Häyrynen 1994: 18, 211.</ref> |
'''Kansanpuistot''' ({{k-sv|folkpark}}) erotuksena varsinaisesta [[puisto|kaupunkipuistosta]] ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin [[proletariaatti|työväestölle]] tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.<ref name="h18,211">Häyrynen 1994: 18, 211.</ref> Kaupunkipuistojen kehityksessä ne ovat erityisesti [[Ruotsi|ruotsalainen]] erikoispiirre työväenliikkeen vapaaehtoisina instituutioina.<ref>Häyrynen 1994: 56.</ref> |
||
==Kansanpuistojen historiaa== |
==Kansanpuistojen historiaa== |
||
Versio 2. elokuuta 2010 kello 10.50
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Kansanpuistot (ruots. folkpark) erotuksena varsinaisesta kaupunkipuistosta ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin työväestölle tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.[1] Kaupunkipuistojen kehityksessä ne ovat erityisesti ruotsalainen erikoispiirre työväenliikkeen vapaaehtoisina instituutioina.[2]
Kansanpuistojen historiaa
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä metsä- ja niittyalueista tai joskus myös saarista, joissa maisemakuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.[1] Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan filantrooppisia, tai myös työväen järjestöjen ylläpitämiä.[3]
Varsinkin Ruotsissa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi Suomessa Helsingissä työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin luonnon "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsingissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.[4]
Kansanpuistot oli tarkoitettu erityisesti sunnuntai- ja juhlapäivien viettoon, ja sekä Ruotsissa että Suomessa niihin on liittynyt myös ohjelmallista toimintaa, "kaupunkilaiskansanhuveja", puistomaisessa ympäristössä.[5] Suomalaisista kansanpuistoista esimerkiksi Saaren kansanpuistossa Tammelassa lähellä Forssan teollisuusyhdyskuntaa on järjestetty muun muassa juhannusjuhlia ja kesäteatteriesityksiä lähes koko puiston olemassaolon ajan 1930-luvulta alkaen[6] ja Turussa Ruisrock-festivaali on vuodesta 1972 järjestetty Ruissalon Kansanpuistossa.
Kansanpuistoja Suomessa
Kansanpuistoja on Suomessa esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa Mustikkamaalla,[7] Korkeasaaressa,[8] Seurasaaressa[9] ja Hakasalmen puistossa[10]. Näiden ohella myös Tehtaanpuisto, Eläintarha ja jopa Kaisaniemi saatettiin rinnastaa kansanpuistoihin, kun niiden käyttäjistä merkittävä osa oli työväkeä.[8] Nykyään tunnettuja kansanpuistoja ovat Suomessa ainakin seuraavat:
- Ruissalon Kansanpuisto Turussa[11]
- Seurasaaren kansanpuisto Helsingissä[12][9]
- Saaren kansanpuisto Tammelassa[13]
- Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto Hyvinkäällä[14]
- Vuohensaaren kansanpuisto Salossa[15]
- Tuurholman kansanpuisto Helsingissä[16]
Lähteet
- Häyrynen, Maunu: Maisemapuistosta reformipuistoon. Helsingin kaupunkipuistot ja puistopolitiikka 1880-luvulta 1930-luvulle. Entisaikain Helsinki XIV. Helsinki: Helsinki-Seura, 1994. ISBN 951-9418-10-5.
Viitteet
- ↑ a b Häyrynen 1994: 18, 211.
- ↑ Häyrynen 1994: 56.
- ↑ Häyrynen 1994: 18, 28, 211.
- ↑ Häyrynen 1994: 56, 211.
- ↑ Häyrynen 1994: 18, 28.
- ↑ Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Viitattu 19.9.2009.
- ↑ Häyrynen 1994: 28
- ↑ a b Häyrynen 1994: 18
- ↑ a b Häyrynen 1994: 74.
- ↑ Häyrynen 1994: 95-96
- ↑ Ruissalon kansanpuisto Ruissalon kansanpuiston säätiö. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Seurasaaren Kansanpuisto 120 vuotta, Seurasaaren ulkomuseo 100 vuotta, pääjuhla Helsingin kaupunki. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Hyvinkää. Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Vuohensaaren kansanpuisto Fonecta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Helsinki. Tuurholman kansanpuisto ja kartanomaisema. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto.
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Andersson, Stefan: Det organiserade folknöjet: en studie kring de svenska folkparkerna 1890-1930-talet. Väitöskirja. Lund: , 1987. ISBN 91-7900-375-3. (ruotsiksi)