Ero sivun ”Verenpisarat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 25: Rivi 25:
Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat [[ainavihanta|ikivihreinä]] lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.<ref>[http://www.cfgphoto.com/photos-fuchsias.html Fuchsia Photos]</ref> Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.<ref>[http://www2.dicom.se/fuchsias/excorticata.html Fuchsia excorticata] Kenneth i Stockholm</ref>
Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat [[ainavihanta|ikivihreinä]] lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.<ref>[http://www.cfgphoto.com/photos-fuchsias.html Fuchsia Photos]</ref> Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.<ref>[http://www2.dicom.se/fuchsias/excorticata.html Fuchsia excorticata] Kenneth i Stockholm</ref>


Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostetty nykyaikana, mutta ''Lye's Unique'' -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike ''Charming''-lajike on vuodelta 1877. <ref>Stephanie Donaldson s. 86 </ref>
Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostetty nykyaikana, mutta ''Lye's Unique'' -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike ''Charming''-lajike on vuodelta 1877. <ref name="Stephanie Donaldson s. 86">Stephanie Donaldson s. 86 </ref>


== Historia ==
== Historia ==
Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ''Bland's New Striped'' ja vuodelta 1880 ''Claire de Lune''.<ref>Stephanie Donaldson s. 86 </ref>
Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ''Bland's New Striped'' ja vuodelta 1880 ''Claire de Lune''.<ref name="Stephanie Donaldson s. 86"/>


== Verenpisara ravintona ==
== Verenpisara ravintona ==

Versio 1. elokuuta 2010 kello 22.53

Tämä artikkeli käsittelee kasvisukua. Verenpisara on myös yhtye.
Verenpisarat
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Horsmakasvit Onagraceae
Suku: Verenpisarat Fuchsia
L.
Katso myös

  Verenpisarat Wikispeciesissä
  Verenpisarat Commonsissa

Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,[1] ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa-Seelannissa.[2]

Ulkonäkö

Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.[3] Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.[4]

Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostetty nykyaikana, mutta Lye's Unique -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike Charming-lajike on vuodelta 1877. [5]

Historia

Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan Bland's New Striped ja vuodelta 1880 Claire de Lune.[5]

Verenpisara ravintona

Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.[6] Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset. Uudessa-Seelannissa asustavat, hyvin harvinaiset Kakapot käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen. Verenpisara on Kakapojen lempiruokaa.

Verenpisarat huonekasveina

Sisätiloihin kannattaa valita pienikasvuisia lajikkeita. Esimerkiksi lajike 'Ballet Girl' kasvaa vain 30-47 cm:n korkuiseksi, ja sillä on suuret, kerrannaiset, kirsikanpunaiset ja valkoiset kukat. Rentovartiset muodot, kuten lajike 'Marinka', sopivat mainiosti kukkapylvään päälle. Ne tulevat noin 30 cm:n korkuisiksi ja jopa 60 cm:n levyisiksi. Multa pidetään kosteana. Keväästä syksyyn kasvia lannoitetaan kerran viikossa miedolla nestemäisellä, kukkiville kasveille sopivalla lannoitteella. Keväällä voi ottaa puutumattomia pistokkaita ja myöhäiskesällä puolipuutuneita pistokkaita, jotka juurrutetaan kylvömullassa.

Lajeja

Lähteet

Viitteet

  1. National collection (lajiluettelo)
  2. Fuchsia The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
  3. Fuchsia Photos
  4. Fuchsia excorticata Kenneth i Stockholm
  5. a b Stephanie Donaldson s. 86
  6. Country fam and Garden

Malline:Link GA