Ero sivun ”Eliel Aspelin-Haapkylä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Luokka ”Suomalaiset kriitikot” poistettu (HotCat-työkalulla)
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Eliel Aspelin-Haapkylä''' ([[9. lokakuuta]] [[1847]] – [[11. tammikuuta]] [[1917]]<ref>Saarenheimo 1997.</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[estetiikka|estetiikan]] professorina ja [[Tiedeakatemia]]n ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]] <ref>http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm</ref>.
'''Eliel Aspelin-Haapkylä''' ([[9. lokakuuta]] [[1847]] – [[11. tammikuuta]] [[1917]]<ref name="lop">Saarenheimo 1997.</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[estetiikka|estetiikan]] professorina ja [[Tiedeakatemia]]n ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]] <ref>http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm</ref>.


Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen ''Suomalaisen teatterin historia'' (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös ''[[Valvoja]]n'', ''[[Aika (lehti)|Ajan]]'' ja ''[[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]]'' avustajana.<ref>Saarenheimo 1997.</ref>
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen ''Suomalaisen teatterin historia'' (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös ''[[Valvoja]]n'', ''[[Aika (lehti)|Ajan]]'' ja ''[[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]]'' avustajana.<ref name="lop"/>


Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkyläoli mukana perustamassa [[Otava (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Otava]]a. Hän oli [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. [[Minna Canth]]in ja [[Jalmari Finne]]n teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti [[Ateneum (museo)|Ateneumin]] taidemuseolle.
Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkyläoli mukana perustamassa [[Otava (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Otava]]a. Hän oli [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. [[Minna Canth]]in ja [[Jalmari Finne]]n teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti [[Ateneum (museo)|Ateneumin]] taidemuseolle.

Versio 1. elokuuta 2010 kello 19.12

Eliel Aspelin-Haapkylä (9. lokakuuta 184711. tammikuuta 1917[1]) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko [2].

Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana.[1]

Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkyläoli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.

Viitteet

Lähteet

  • Saarenheimo, Eero: Eliel Aspelin-Haapkylä Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1997–. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.1.2010.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: