Ero sivun ”Fabian Steinheil” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| seuraaja=[[Arseni Zakrevski]] |
| seuraaja=[[Arseni Zakrevski]] |
||
| syntymäaika=[[14. lokakuuta]] [[1762]] |
| syntymäaika=[[14. lokakuuta]] [[1762]] |
||
| syntymäpaikka=[[Haapsalu]],[[Viro]] |
| syntymäpaikka=[[Haapsalu]], [[Viro]] |
||
| kuolinaika={{Kuolinaika ja ikä|14|10|1762|23|2|1831}} |
| kuolinaika={{Kuolinaika ja ikä|14|10|1762|23|2|1831}} |
||
| kuolinpaikka=[[Helsinki]], [[Suomen |
| kuolinpaikka=[[Helsinki]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]] |
||
| puolue= |
| puolue= |
||
}} |
}} |
||
⚫ | '''Fabian Gotthard von Steinheil''' ({{k-ru|Фаддей Фёдорович Штейнгель|Faddei Fjodorovitš Šteingel}}, [[14. lokakuuta]] [[1762]] [[Haapsalu]], [[Viron kuvernementti]] – [[23. helmikuuta]] [[1831]] [[Helsinki]]) oli [[Venäjä|venäläinen}} kenraali, joka toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]]nä vuosina 1810–1824. |
||
⚫ | Steinheil syntyi [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaiseen]] perheeseen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa [[Kustaa III:n sota]]an Suomessa 1788-1790 ja johti [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä|linnoitustöitä Vanhassa Suomessa]] 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] aluetta. |
||
⚫ | |||
⚫ | Steinheil syntyi [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaiseen]] perheeseen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa [[Kustaa III:n sota]] |
||
Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 hän komensi venäläisjoukkoja [[Ahvenanmaa]]lla . |
Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 hän komensi venäläisjoukkoja [[Ahvenanmaa]]lla . |
||
Steinheil nimitettiin |
Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai [[1812]] kreivin arvon [[Suomen ritarihuone]]essa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan [[Napoleon I|Napoleonia]] vastaan [[Kuurinmaa]]lla ja [[Liivinmaa]]lla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi [[1819]]. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824. |
||
Steinheil omisti [[Meilahden kartano]]n Helsingissä, jossa hän kuoli 1831. |
Steinheil omisti [[Meilahden kartano]]n Helsingissä, jossa hän kuoli 1831. |
Versio 20. heinäkuuta 2010 kello 07.04
Fabian Steinheil | |
---|---|
[[Tiedosto:|250px|]] | |
Suomen kenraalikuvernööri | |
Edeltäjä | Michael Barclay de Tolly |
Seuraaja | Arseni Zakrevski |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viro |
Kuollut | 23. helmikuuta 1831 (68 vuotta) Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
Fabian Gotthard von Steinheil (ven. Фаддей Фёдорович Штейнгель, Faddei Fjodorovitš Šteingel, 14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viron kuvernementti – 23. helmikuuta 1831 Helsinki) oli [[Venäjä|venäläinen}} kenraali, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1810–1824.
Steinheil syntyi baltiansaksalaiseen perheeseen Venäjän keisarikunnan Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa Kustaa III:n sotaan Suomessa 1788-1790 ja johti linnoitustöitä Vanhassa Suomessa 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti Vanhan Suomen aluetta.
Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. Suomen sodassa 1809 hän komensi venäläisjoukkoja Ahvenanmaalla .
Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai 1812 kreivin arvon Suomen ritarihuoneessa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan Napoleonia vastaan Kuurinmaalla ja Liivinmaalla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi 1819. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn Gustaf Mauritz Armfeltin kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824.
Steinheil omisti Meilahden kartanon Helsingissä, jossa hän kuoli 1831.
Suomen suuriruhtinaskunta | Edeltäjä: Michael Andreas Barclay de Tolly |
Suomen kenraalikuvernööri 1810–1814 |
Seuraaja: Arseni Andrejevitš Zakrevski |
Lähteet
- Steinheil, Fabian Gotthard. Teoksessa Suomen kansallisbiografia. 3, Forsblom-Hirn. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-441-X. Artikkelin verkkoversio.