Ero sivun ”Fabian Steinheil” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
| seuraaja=[[Arseni Zakrevski]]
| seuraaja=[[Arseni Zakrevski]]
| syntymäaika=[[14. lokakuuta]] [[1762]]
| syntymäaika=[[14. lokakuuta]] [[1762]]
| syntymäpaikka=[[Haapsalu]],[[Viro]]
| syntymäpaikka=[[Haapsalu]], [[Viro]]
| kuolinaika={{Kuolinaika ja ikä|14|10|1762|23|2|1831}}
| kuolinaika={{Kuolinaika ja ikä|14|10|1762|23|2|1831}}
| kuolinpaikka=[[Helsinki]], [[Suomen suurruhtinaskunta]]
| kuolinpaikka=[[Helsinki]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]]
| puolue=
| puolue=
}}
}}


'''Fabian Gotthard von Steinheil''' ({{k-ru|Фаддей Фёдорович Штейнгель|Faddei Fjodorovitš Šteingel}}, [[14. lokakuuta]] [[1762]] [[Haapsalu]], [[Viron kuvernementti]] – [[23. helmikuuta]] [[1831]] [[Helsinki]]) oli [[Venäjä|venäläinen}} kenraali, joka toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]]nä vuosina 1810–1824.


Steinheil syntyi [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaiseen]] perheeseen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa [[Kustaa III:n sota]]an Suomessa 1788-1790 ja johti [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä|linnoitustöitä Vanhassa Suomessa]] 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] aluetta.

'''Fabian Gotthard von Steinheil''' ({{k-ru|Фаддей Фёдорович Штейнгель|Faddei Fjodorovitš Šteingel}}, [[14. lokakuuta]] [[1762]] [[Haapsalu]], [[Viron kuvernementti]] – [[23. helmikuuta]] [[1831]] [[Helsinki]]) oli venäläinen kenraali, joka toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]]nä 1810–1824.

Steinheil syntyi [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaiseen]] perheeseen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa [[Kustaa III:n sota]]aan Suomessa 1788-1790 ja johti [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä|linnoitustöitä Vanhassa Suomessa]] 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] aluetta.


Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 hän komensi venäläisjoukkoja [[Ahvenanmaa]]lla .
Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 hän komensi venäläisjoukkoja [[Ahvenanmaa]]lla .


Steinheil nimitettiin [[Suomen kenraalikuvernööri]]ksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai [[1812]] kreivin arvon [[Suomen aateli|Suomen ritarihuone]]essa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan [[Napoleon]]ia vastaan [[Kuurinmaa]]lla ja [[Liivinmaa]]lla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi [[1819]]. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824.
Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai [[1812]] kreivin arvon [[Suomen ritarihuone]]essa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan [[Napoleon I|Napoleonia]] vastaan [[Kuurinmaa]]lla ja [[Liivinmaa]]lla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi [[1819]]. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824.


Steinheil omisti [[Meilahden kartano]]n Helsingissä, jossa hän kuoli 1831.
Steinheil omisti [[Meilahden kartano]]n Helsingissä, jossa hän kuoli 1831.

Versio 20. heinäkuuta 2010 kello 07.04

Fabian Steinheil
[[Tiedosto:|250px|]]
Suomen kenraalikuvernööri
Edeltäjä Michael Barclay de Tolly
Seuraaja Arseni Zakrevski
Henkilötiedot
Syntynyt14. lokakuuta 1762
Haapsalu, Viro
Kuollut23. helmikuuta 1831 (68 vuotta)
Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta

Fabian Gotthard von Steinheil (ven. Фаддей Фёдорович Штейнгель, Faddei Fjodorovitš Šteingel, 14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viron kuvernementti23. helmikuuta 1831 Helsinki) oli [[Venäjä|venäläinen}} kenraali, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1810–1824.

Steinheil syntyi baltiansaksalaiseen perheeseen Venäjän keisarikunnan Viron kuvernementissa, ja hänestä tuli keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa Kustaa III:n sotaan Suomessa 1788-1790 ja johti linnoitustöitä Vanhassa Suomessa 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti Vanhan Suomen aluetta.

Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789, ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 sekä Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807. Suomen sodassa 1809 hän komensi venäläisjoukkoja Ahvenanmaalla .

Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810. Hän oli pidetty, ja sai 1812 kreivin arvon Suomen ritarihuoneessa. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan Napoleonia vastaan Kuurinmaalla ja Liivinmaalla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi 1819. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn Gustaf Mauritz Armfeltin kuoltua Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824.

Steinheil omisti Meilahden kartanon Helsingissä, jossa hän kuoli 1831.

Suomen suuriruhtinaskunta Edeltäjä:
Michael Andreas Barclay de Tolly
Suomen kenraalikuvernööri
1810–1814
Seuraaja:
Arseni Andrejevitš Zakrevski

Lähteet