Ero sivun ”Historianfilosofia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: az:Tarix fəlsəfəsi |
ilmaisun selkeyttämistä |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Filosofia}} |
{{Filosofia}} |
||
'''Historianfilosofia''' on [[filosofia]]n osa-alue, joka tutkii [[historia]]tieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta. Siihen voidaan lukea myös sen pohtiminen, onko historian kulussa havaittavissa jonkinlaista tarkoitusta, ohjaavia periaatteita tai [[teleologia|teleologista]] päämäärää, mutta tämä näkemys on nykyään sangen harvinainen. Historianfilosofia voidaan myös filosofian ohella nähdä etenkin kansainvälisissä muotoiluissa osana [[aatehistoria]]a. Historianfilosofian historiapainotteisesta luonteesta kertoo sekin seikka, että |
'''Historianfilosofia''' on [[filosofia]]n osa-alue, joka tutkii [[historia]]tieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta. Siihen voidaan lukea myös sen pohtiminen, onko historian kulussa havaittavissa jonkinlaista tarkoitusta, ohjaavia periaatteita tai [[teleologia|teleologista]] päämäärää, mutta tämä näkemys on nykyään sangen harvinainen. Historianfilosofia voidaan myös filosofian ohella nähdä etenkin kansainvälisissä muotoiluissa osana [[aatehistoria]]a. Historianfilosofian historiapainotteisesta luonteesta kertoo sekin seikka, että ensimmäisen varsinaisesti filosofisen tutkimuksen historiaan teki [[H. H. Bradley]] vasta vuonna 1874.<ref>Dray, teoksessa Bentley 1997 (toim.), ''Companion to Historiography''</ref> |
||
[[W. H. Walsh]] |
[[W. H. Walsh]] teki teoksessaan ''An Introduction to Philosophy of History'' (1951) ensimmäisenä jaon ''spekulatiivisen'' ja ''kriittisen'' historianfilosofian välille. Spekulatiivinen historianfilosofia keskittyy koko maailmaa koskevaan historiallis-teleologiseen "systeeminrakentamiseen". Se oli 1800-luvulla yleistä, ja sillä oli vielä 1900-luvun alussa huomattavia kannattajia, kuten [[Benedetto Croce]] ja [[Arnold J. Toynbee]]. Kriittinen historianfilosofia keskittyy pohtimaan historiallista tutkimusta ennen kaikkea tietoteoreettisesta näkökulmasta, toisin sanoen sen lähtökohtaisia olettamuksia, lähestymistä ja operationalisoituja toimintatapoja tutkimusalana. Dray<ref>Dray (ibid.)</ref> nostaa esiin kolme peruskysymystä kriittisen historianfilosofian diskurssissa: 1. Kysymys historiallisesta selittämisestä/selitysmallista, 2. Arvokysymykset historiassa, 3. Narratiivisuuden luonne ja rooli. |
||
== Historianfilosofian peruskysymyksiä == |
== Historianfilosofian peruskysymyksiä == |
Versio 16. heinäkuuta 2010 kello 14.18
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta. Siihen voidaan lukea myös sen pohtiminen, onko historian kulussa havaittavissa jonkinlaista tarkoitusta, ohjaavia periaatteita tai teleologista päämäärää, mutta tämä näkemys on nykyään sangen harvinainen. Historianfilosofia voidaan myös filosofian ohella nähdä etenkin kansainvälisissä muotoiluissa osana aatehistoriaa. Historianfilosofian historiapainotteisesta luonteesta kertoo sekin seikka, että ensimmäisen varsinaisesti filosofisen tutkimuksen historiaan teki H. H. Bradley vasta vuonna 1874.[1]
W. H. Walsh teki teoksessaan An Introduction to Philosophy of History (1951) ensimmäisenä jaon spekulatiivisen ja kriittisen historianfilosofian välille. Spekulatiivinen historianfilosofia keskittyy koko maailmaa koskevaan historiallis-teleologiseen "systeeminrakentamiseen". Se oli 1800-luvulla yleistä, ja sillä oli vielä 1900-luvun alussa huomattavia kannattajia, kuten Benedetto Croce ja Arnold J. Toynbee. Kriittinen historianfilosofia keskittyy pohtimaan historiallista tutkimusta ennen kaikkea tietoteoreettisesta näkökulmasta, toisin sanoen sen lähtökohtaisia olettamuksia, lähestymistä ja operationalisoituja toimintatapoja tutkimusalana. Dray[2] nostaa esiin kolme peruskysymystä kriittisen historianfilosofian diskurssissa: 1. Kysymys historiallisesta selittämisestä/selitysmallista, 2. Arvokysymykset historiassa, 3. Narratiivisuuden luonne ja rooli.
Historianfilosofian peruskysymyksiä
Kriittisen historianfilosofian peruskysymyksiä ovat:
- Mitä historia on?
- Millaisilla loogisilla ehdoilla historiatiede on mahdollista?
- Millaista on pätevä historiallinen tieto?
- Mitä kohdetta historiatieteen tulisi ensisijaisesti tutkia? Yksilöitä? Yhteiskuntia? Kulttuureita? Sivilisaatiota? Vai koko ihmiskuntaa lajina?
Vanhemman, spekulatiivisemman historianfilosofian peruskysymyksiä taas ovat:
- Voidaanko historiasta erottaa jotain tiettyjä kaavamaisuuksia, kuten kehitystä tai syklejä? Vai onko historia sattumanvaraista ja vailla merkitystä?
- Jos historian voidaan katsoa kehittyvän, mitä kohti se kehittyy? Onko suunta positiivinen (edistyminen) vai negatiivinen (rappeutuminen)? Mikä kehitystä ajaa eteenpäin?
Lähteet
Kirjallisuutta
- Kirkinen, Heikki: Historian rakenteet ja voimat: Johdatus historianfilosofiaan. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-2793-0.
Aiheesta muualla
- Stanford Encyclopedia of Philosophy: Philosophy of History (englanniksi)
- Ilari Lindroos: J.E. Salomaa: Historia ja nykyaika, Agricolan kirja-arvostelut 2001