Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p w ja ulkoisen linkin korjaus |
Kuva |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Joki |
{{Joki |
||
| joen_nimi = Kauvatsanjoki |
| joen_nimi = Kauvatsanjoki |
||
| kuva = |
| kuva =KauvatsaRiver.JPG|thumb|500px| |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Kauvatsanjoki |
||
| alkulähde = [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]], [[Kokemäki]] |
| alkulähde = [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]], [[Kokemäki]] |
||
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Huittinen]] |
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Huittinen]] |
Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 10.11
Kauvatsanjoki | |
---|---|
Kauvatsanjoki |
|
Alkulähde | Sääksjärvi, Kokemäki |
Laskupaikka | Kokemäenjoki, Huittinen |
Maat | Suomi |
Pituus | 50 km |
Valuma-alue | 805 km² |
Kauvatsanjoki virtaa Kauvatsan alueen läpi ja laskee Kokemäenjokeen Kokemäen ja Huittisten kaupunkien puolivälissä. Sen valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. Vesistöalueen latvat ulottuvat Suodenniemelle saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen Sääksjärvi, josta vedet laskevat Kauvatsanjokea Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin Kiikoisjärvi, johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin Mouhijärvi ja tähän edelleen Kourajärvi ja Kirkkojärvi Suodenniemeltä.
Historia
Kauvatsanjoen kosket
Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen vehmasrantaiseksi Sääkskoskeksi. Saha aloitti toimintansa 1700-luvulla. Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä. Myös Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha. Tätäkin koskea ympäröivät pieteetillä säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat. Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen Puurijärveen.