Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman-matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa ”liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi”. Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki ”pohjalaiset kultapojat kainalossaan”. Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri [[Magnus Hirschfeld]] mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan ''Miesten ja naisten homoseksuaalisuus'' Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista. |
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman-matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa ”liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi”. Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki ”pohjalaiset kultapojat kainalossaan”. Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri [[Magnus Hirschfeld]] mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan ''Miesten ja naisten homoseksuaalisuus'' Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista. |
||
Cygnaeuksella oli |
Cygnaeuksella oli [[huvila]] Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa joka on nykyään museo, [[Cygnaeuksen galleria]] |
||
==Teokset== |
==Teokset== |
||
Versio 4. heinäkuuta 2010 kello 21.11
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli suomalaisen taiteen ja tieteen vaikuttaja ja kansallisen herätyksen keskeisiä hahmoja.
Cygnaeus vaikutti 1830-luvulta alkaen Lauantaiseuran piirissä J. L. Runebergin, J. J. Nervanderin, J. V. Snellmanin ja Z. Topeliuksen rinnalla. Cygnaeus oli Helsingin yliopiston ensimmäinen estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, valtioneuvos, historioitsija, runoilija, taidekritiikin uranuurtaja sekä monien kansallista kulttuuria edistävien järjestöjen aktiivi.
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”.
Cygnaeus toimi Pohjalaisen Osakunnan kuraattorina ja yliopistossa muun muassa estetiikan professorina. Hän oli monipuolinen kulttuuripersoona ja -vaikuttaja, ihailtu ja rakastettu opettaja. Hän keräsi merkittävän taidekokoelman ja tuki useita taiteilijoita (mm. ystäviään von Wrightin taiteilijaveljeksiä). Kuvataiteen tukemisesta tuli Cygnaeuksen todellinen elämäntehtävä. Hän toimi Suomen taideyhdistyksessä yli 30 vuotta, joista 15 sen puheenjohtajana. Valvoessaan yhdistyksen hankintoja Cygnaeus osti ja tilasi taidetta yksityisesti. Tämän yli 200 teoksen kokoelmansa Cygnaeus testamenttasi Suomen kansalle. Kokoelmasta syntyi Cygnaeuksen galleria. Hän rohkaisi nuoria taideopiskelijoita ja ihaili etenkin yleviä aiheita kuten historia- ja maisemamaalauksia.
Kirjallisuuskriitikkona Fredrik Cygnaeus osoitti ennakkoluulottomuutta tukiessaan yhtenä harvoista Aleksis Kiveä. Cygnaeuksen näyttämötaiderakkaus oli taustana sille, että hän oli mukana perustettaessa Suomen ensimmäistä teatterikoulua.
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman-matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa ”liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi”. Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki ”pohjalaiset kultapojat kainalossaan”. Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri Magnus Hirschfeld mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan Miesten ja naisten homoseksuaalisuus Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista.
Cygnaeuksella oli huvila Helsingin Kaivopuistossa joka on nykyään museo, Cygnaeuksen galleria
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samalade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
- Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.
- http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;58993;1858;66330;71369